Hoitajien palkkaohjelman rahoitusta ei estä rahan, vaan pelkästään tahdon puute

Kirjoittajan laskelmien mukaan ammattitaitoinen ja sitoutunut hoitohenkilökunta pystyttäisiin turvaamaan, jos keskituloinen palkansaaja maksaisi kuukaudessa yhden pakastepizzan verran enemmän kunnallisveroa.

22.3. 17:00

Selvä enemmistö kantansa ilmoittaneista kansanedustajista kannatti puoli vuotta sitten hoitajille muita palkansaajaryhmiä parempia palkankorotuksia. Joulukuussa laajassa kansalaiskyselyssä jopa 80 prosenttia vastaajista kannatti korotuksia hoitajapulan ratkaisemiseksi.

Valtiovallan on aika lunastaa antamiaan lupauksia sekä vastata kansan toiveisiin. Sote-palvelut on turvattava myös tulevaisuudessa.

Annettujen lupausten lunastus ilman valtion lisärahoitusta ei työnantajan näkemyksen mukaan onnistu. Myös valtiovarainministeriö on kantanut kortensa kekoon ja osallistunut hoitajien työehtosopimusneuvottelujen ympärillä käytävään keskusteluun tuomalla julkisuuteen suuria lukuja. Näiden lukujen tarkoituksena on saada palkankorotukset näyttämään mahdottomalta tehtävältä julkisen talouden näkökulmasta.

Valtiovarainministeriö laski 21. maaliskuuta ilmoittamissaan luvuissa koko kunta-alan palkankorotusten vaikutukset julkisen talouden alijäämään. Ministeriön laskelmien mukaan alijäämä olisi viiden vuoden kuluttua ja sen jälkeen noin 3,7 miljardia euroa vuosittain.

Aikaisemmin samana päivänä ministeriö ilmoitti, että korotus olisi peräti 7,5 miljardia euroa, mutta se korjasi myöhemmin lukua nopeasti.

Hoitajien palkankorotuksista ovat myös SuPer ja Tehy esittäneet laskelmia. Liitot ovat esittäneet hoitajille viisi vuotta kestävää palkkaohjelmaa.

Tämä ohjelma on hoitoalan pelastusohjelma, ja sillä turvataan ammattitaitoinen ja sitoutunut hoitohenkilöstö varmistamaan sote-palvelujen saatavuus tulevina vuosina. Palkkaohjelman kustannusvaikutus on 3,6 prosenttia vuodessa. Tämä siis tarkoittaa, että hoitajien palkkakuluihin tulisi noin 300 miljoonan euron nousu vuodessa yleisen palkankorotuslinjan päälle.

Tämä 300 miljoonan euron palkkakulujen vuotuinen lisäys ei kuitenkaan lisää julkisen sektorin menoja samalla summalla. Hoitajille lisänä maksettavasta summasta palautuu julkiseen talouteen suorina veroina 126 miljoonaa euroa, ja tästä hoitajille puhtaana käteen jäävästä nettopalkastakin suuri osa palautuu julkiseen talouteen erilaisten palvelujen ja kulutustavaroiden hintoihin sisältyvien verojen muodossa.

Julkisen sektorin todellinen lisäkustannus hoitajien palkkaohjelmasta on siis alle 150 miljoonaa euroa vuodessa.

Työnantajapuolen ja valtiovarainministeriön virkamiesten laskelmien mukaan hoitajien palkkaohjelman toteuttamiseen ei löydy rahaa.

Mikäli hoitajien palkkaohjelma rahoitettaisiin pelkästään kuntaverotuksen kautta, silloin 40 000 euroa vuodessa (bruttopalkka) ansaitsevan palkansaajan kunnallisvero nousisi kuukaudessa noin neljä euroa. Tällä summalla keskituloinen palkansaaja saisi ostettua itselleen kuukaudessa yhden pizzan lähimarketin pakastealtaasta.

Tähän ei työnantajilta ja valtiolta nyt näytä löytyvän rahoitusta.

Silja Paavola

puheenjohtaja

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut