Laitilalainen Pertti Pokki (SK 1.3.) ilmaisi mielipidepalstalla huolensa hyvinvointialueiden vanhus- ja vammaistyön sekoittamisesta keskenään.
Sekä Satakunnan että Varsinais-Suomen hyvinvointialueilla on lähtökohdaksi valittu niin sanottu elinkaariajattelu. Oman elinkaaresi vaihe määrittää kohderyhmän. Tämä näkyy muun muassa lautakuntatason organisoitumisessa.
Pokin kirjoitus osoittaa hyvin minkälaisia pelkotiloja palveluiden suhteen kansalaisilla on. Avointa keskustelua tarvitaan puolin ja toisin.
Pokki pelkäsi vahvojen eläkeläisjärjestöjen jyräävän vammaiset lapset ja nuoret.
Satakunnassa toimii hienosti eläkeläisjärjestöjen yhteistyö (SENK). Hyvänä kumppanina on Satakunnan Vanhusneuvosto, jossa eläkeläisjärjestöt ovat aktiivisesti mukana. Vanhusneuvosto tekee jo nyt yhteistyötä Satakunnan Nuorisovaltuuston kanssa, joten pelko lasten ja nuorten jyräämisestä on meillä aiheeton. Vanhusneuvosto ja Nuorisovaltuusto ovat suositelleet myös kuntatasolle ikäihmisten ja nuorten yhteistyön kehittämistä.
Osallisuus ja vaikuttaminen ovat tätä päivää ja näkyvät lainsäädännössä. Parhaillaan hyvinvointialueilla valmistellaan niin sanottua vaikuttamistoimielimien eli vanhusneuvostojen, vammaisneuvostojen ja nuorisovaltuustojen valintaa. Niihin on tärkeää saada sekä järjestöjen edustajia että kohderyhmien edustajia.
Vaikuttamistoimielimet on tarkoitettu turvaamaan erityisryhmien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Niiden välinen toimiva yhteistyö on alusta lähtien välttämätöntä.
Vaikka hyvinvointialueen organisaatio saattaa kaaviona näyttää perinteiseltä, tarjoaa se kuitenkin mahdollisuuksia uudistaa toimintatapoja ja yhteistyökuvioita. Monia hyviä käytäntöjä on Satakunnassa kokeiltukin. Niihin eivät kuulu ikäpolvien väliset raja-aidat.
Tuula Telin
Eläkeläisten Satakunnan Aluejärjestö ry:n puheenjohtaja
Satakunnan Vanhusneuvoston ja SENK:n jäsen