Nato ei ole mikään rauhan kyyhkynen

Kirjoittaja on sitä mieltä, että Ukrainan kriisin liioittelemisella on selvästi pyritty lisäämään Naton kannatusta Suomessa. Kuva on viime marraskuulta, jolloin Nato arvioi Porin prikaatin valmiusyksikön suorituskyvyn Huovinrinteen varuskunnassa järjestetyssä sotaharjoituksessa.

19.2. 20:30

Mielipidekirjoituksessaan Natosta (SK 16.2) Antti Roine kaunistelee tosiasioita. Jo otsikossa näkyy, että Roine vetää mutkat suoriksi. Hän väittää, että Nato on puolustusliitto. Nato (North Atlantic Treaty Organisation) on sotilasliitto, johon kuuluu 30 jäsentä.

Roine nimittää itänaapuriamme diktatuuriksi. Venäjä on kuitenkin Euroopan neuvoston jäsen, joka ei hyväksy diktatuureja jäsenekseen. Valko-Venäjää ei ole hyväksytty Euroopan neuvoston jäseneksi, koska sitä pidetään diktatuurina. Presidentti Putin on valittu suurella enemmistöllä, mutta samalla tavalla presidentti Niinistö valittiin huomattavan suurella äänimäärällä, eikä kukaan väitä Suomea diktatuuriksi.

Suomessa on julkisessa keskustelussa unohtunut sopimus, jonka Suomi ja Venäjä hyväksyivät vuonna 1992. Se on perussopimus maittemme välisistä suhteista. Sen ehkä keskeisin kohta on vaatimus siitä, ettei kumpikaan maa anna käyttää maaperäänsä hyökkäykseen toista osapuolta kohtaan.

Sopimus on voimassa viisi vuotta kerrallaan, ja se voidaan irtisanoa puolen vuoden varoitusajalla. Tällä hetkellä sopimus on voimassa vuoteen 2027 asti.

Toinen sopimus, eli niin sanottu isäntämaasopimus (Host Nation Support) NATOn kanssa on selvästi ristiriidassa tuon edellä mainitun sopimuksen kanssa, joka määrittelee Suomen ja Venäjän suhteet. Isäntämaasopimus allekirjoitettiin 4. syyskuuta 2014 Walesissa.

Suomen puolesta sen allekirjoitti silloinen puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg, vaikka paikalla olivat presidentti Niinistö ja silloinen ulkoministeri Tuomioja. Se on taltioitu Finlexiin valtiosopimuksena (82/2014), vaikka vain eduskunnan käsittelemät sopimukset ovat todellisia valtiosopimuksia. Tätä sopimusta ei koskaan viety eduskunnan käsittelyyn.

Suomen ja Ruotsin liittoutumattomuus on luonut vakautta Pohjolaan. Poliittiset ja sotilaalliset johtajat ovat myöskin todenneet, ettei Suomeen kohdistu minkäänlaista uhkaa Venäjän taholta. Miksi tätä tilannetta pitäisi muuttaa?

Viime viikkojen aikana Suomessa tietyt tahot ovat paisutelleet Ukrainan kriisin merkitystä Suomelle. Ei Suomeen ole Ukrainan kriisinkään aikana kohdistunut minkäänlaista sotilaallista uhkaa. Kriisin liioittelemisella on selvästi pyritty lisäämään Naton kannatusta Suomessa.

Mitä nyt sanotaan, kun Venäjä ei hyökännytkään Ukrainaan?

Mikko Elo

valtiopäiväneuvos

Pori

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut