Yrityksissä menestys perustuu teknologian ja toimintatapojen jatkuvaan kehitykseen. ”Paras käytettävissä oleva tekniikka” -periaatteen mukaan olemassa olevista teknologioista etsitään tehokkain, taloudellisin ja vähiten ympäristöä rasittava toimintamalli.
Samaa periaatetta voidaan soveltaa myös terveydenhoitoon. Mitään ei välttämättä tarvitse keksiä uudestaan, meidän tarvitsee ainoastaan etsiä eri terveyskeskuksista ja sairaaloista ne toimintatavat, jotka palvelevat parhaiten asiakkaita ja henkilökuntaa.
Monilla on varmasti kokemusta toimintatavoista, joiden lopputuloksena asiakkaat jonottavat ensin puhelimessa puoli tuntia ja sen jälkeen heidät kerätään terveyskeskuksen käytäville virus- ja bakteeripilveen odottamaan vuoroaan. Lopputuloksena väsyneet asiakkaat sitten purkavat tuntojaan stressaantuneille hoitajille ja lääkäreille.
Pitkät jonot nostavat yhteiskunnan kokonaiskustannuksia, koska odottaessa sairaudet yleensä pahenevat ja töihin pääsy viivästyy. Lisäksi hoitokodeissa ja sosiaalihuollossa monet byrokratian kukkaset estävät tehokkaan yksityisen ja julkisen terveydenhuollon yhteistyön.
Lopputuloksena samat diagnoosit tehdään moneen kertaan ja lääkkeet hankitaan vaikeimman kautta.
Viime vuosina monissa kunnissa on lähdetty rohkeasti kokeilemaan myös muita vaihtoehtoja, hyviä käytäntöjä löytyy myös yksityisiltä lääkäriasemilta ja muualta yrityselämästä.
Korona-aika on muun muassa todistanut, että etätyössä voidaan saada aikaan jopa parempia tuloksia kuin fyysisellä työskentelyllä toimistolla. Miksi ihmeessä samat digitaaliset toimintatavat eivät voisi toimia myös terveydenhuollossa?
Uusia toimintamalleja on kokeiltu mm Sotkamon, Urjalan ja Huittisten terveyskeskuksissa. Lehtitietojen mukaan tulokset ovat olleet erittäin hyviä.
Kaikissa näissä etäasioinnilla ja -palvelulla on merkittävä rooli. Perusajatuksena on aloittaa hoito heti ensimmäisestä puhelinsoitosta tai nettikontaktista lähtien. Tällöin säästyy merkittävästi aikaa, kun samaa asiaa ei tarvitse selittää monelle asiantuntijalle, eikä potilaan tarvitse matkustaa jonottamaan terveyskeskukseen.
Tietysti ihan kaikkia asioita ei voida suorittaa etänä, mutta resursseja voidaan säästää, kun massasta seulotaan heti kiireellistä hoitoa vaativat potilaat ja heidät ohjataan suoraan laboratorioon, terveyskeskukseen tai sairaalaan.
Uusissa toimintamalleissa hoitajat ja lääkärit toimivat tiiminä potilaan ensi kontaktista lähtien. Tiimin ei tarvitse olla fyysisesti samassa toimistossa, mutta yhdessä tekemisen henkeä tarvitaan.
Lisäksi omahoitaja ja omalääkäri mallien avulla työ nopeutuu ja laatu paranee, koska he tuntevat potilaan ja turhia kokeita voidaan välttää. Yksityisillä terveysasemilla hoitajan tai lääkärin voi varata kätevästi myös netistä, miksi tämä ei toimisi myös julkisella puolella?
Terveydenhuollon henkilöstöllä on oleellinen rooli, kun toimintamalleja uudistetaan, koska ilman heidän osaamista, luovuutta, intoa ja motivaatiota mikään uudistus ei tule toimimaan. Toimintamallien uudistaminen on jatkuvaa kehitystä, jossa erilaisia tapoja testataan rohkeasti ja parhaista tehdään käytäntöjä koko hyvinvointialueelle.
Hyvinvointialueen menestys riippuu tietysti terveydenhuollon resursseista, mutta ilman järkeviä toimintamalleja ja tehokasta asiakas- ja potilastietojärjestelmää, mitkään resurssit eivät tule riittämään.
Antti Roine
Ulvilan kaupunginvaltuuston jäsen, tarkastuslautakunnan jäsen ja Satakunnan maakuntavaltuuston jäsen, aluevaaliehdokas (kok.), Ulvila