Englannista pitäisi tehdä ruotsin sijaan pakollinen yo-koetta myöten - Lukijalta - Satakunnan Kansa

Kielipolitiikka vastaamaan todellisuutta – englannista pitäisi tehdä ruotsin sijaan pakollinen yo-koetta myöten

Kirjoittaja suosisi englannin opetusta ruotsin kielen sijasta.

9.1. 19:37

Kun olimme selvinneet pop up tai drive in -rokotuksista, saatoimme mennä konserttiin, jota kapellimestari "liidasi hienosti. Osa joi spiked sparkling wateria. Noustiin jopa nextille levelille. Taisi tulla diili livestriimistä vai podcastista."

Sitten olikin vuorossa ryntäys Black Friday -paradiseen, vaikka tarjolla oli myös Sales Day -tapahtuma.

Englannilla keikarointia vastaan kyllä purnataan, mutta tuskin voimme enää mitään sille, että kertomus on narratiivi, vaikuttaja influensseri, yhteys konteksti, laajentuminen eskaloitumista, ansa "träppi", kieltäytyjä denialisti, näyttämö stage ja niin edelleen.

Kansanedustaja Ilmari Nurminen (sd.) kertoi hankkineensa äänet Sastamalasta "feis-tu-feis".

Television ohjelmatiedoista tai tv-mainoksista ei saa täyttä selkoa ilman englannin taitoa. Kalevan päätoimittaja otsikoi pääkirjoituksensa (5.12.) "Resilienssi vähenee, kun kriisi pitenee". Kestävyys-sana olisi turhan rahvaanomainen.

Englannin ääntämissäännöt tunkevat muihin kieliin. Toimittaja Heikki Harri irvaili (AL 3.12.), miten tv-toimittajat ääntävät Lausannen "Losän", Cannesin "Kän" ja Annecyn "Änösi", kun oikein olisi Lozan, Kan ja Ansi. Kokenut toimittaja puhui hiljattain radiossa "Anzela" Merkelistä.

Siis sekä ranskaa että saksaa ehkä pitäisi opiskella englannin ohella, mutta mistä niille saadaan tilaa?

Pienen Suomen niin sanottu sivistyneistö kilvan "suomettaa" kieltään englannilla. Mutta esimerkiksi Ranskalla on muskeleita. Siellä peräti hallitusvalta on ryhtynyt toimiin. Laki määrää ranskan pakolliseksi mainonnan, tuoteselostusten ja käyttöohjeiden kieleksi. Radion välittämistä lauluista 40 prosenttia pitää olla ranskankielisiä.

Toinen kotimainen oli pakollinen yo-kokeenakin vuoteen 2005. Nyt sen palauttaminen kummittelee hallitusohjelmassa, mutta RKP taitaa olla melko yksin.

Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Emilia Uljas valitti (ESS 15.11.), että ruotsin pakollisuus vain lisäisi oppilaiden uupumista. Hän jättäisi pakollisuuden peruskouluun ja antaisi sen jälkeen niiden jatkaa, joilla on edellytyksiä ja motiivia.

Tutkimuksen mukaan virallinen kaksikielisyys ei toimi, ellei vähemmistö ole vähintään 30-prosenttinen. Meillä se on viisi, ja heistäkin 80–90 prosenttia on kaksikielisiä. Ruotsi voisikin olla virallinen vähemmistökieli, jollainen suomi on osassa Ruotsia.

Hallinnon kaksikielisyys ja ruotsin pakollisuus valtion- ja kuntataloudessa merkitsee miljardien hukkainvestointia vuodessa.

Ruotsin oppimista on kyllä yritetty avittaa. Syksyllä 2016 tunteja siirrettiin yläkoulusta alakouluun, mutta lähes kaikkien opettajien mielestä pieleen sekin meni.

Radiouutisten mukaan suomalaiset firmat eivät palkkaa ulkomaalaisia, koska itsellä ei ole tarpeeksi englannin taitoa. Eikä yliopistoissamme aina voi opiskella tai tehdä väitöskirjaa muulla kuin englannin kielellä.

Yhä useammat ruokalistat ovat englantia, eikä suomeksi saa aina edes palvelua. Helsingin perinteisessä Fazerin kahvilassa on suomea vain "Hätäuloskäytävä".

Meillä ei liene muuta mahdollisuutta kuin ottaa tilanne haltuun ja tehdä englannista ruotsin sijaan pakollinen yo-koetta myöten – mitä se likipitäen on "vapaaehtoisenakin".

Erkki Teikari

Kirjoittaja on Satakunnan Kansan entinen päätoimittaja.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut