Syöpään sairastuneelta ei Satasairaalan ovella kysellä, oletko köyhä vai rikas - Lukijalta - Satakunnan Kansa

Syöpään sairastuneelta ei Satasairaalan ovella kysellä, oletko köyhä vai rikas

Kirjoittaja toivoo esimerkiksi terveysbussien lisääntyvää käyttöä. Kuva on Helsingissä kierrelleestä terveysbussista.

21.12.2021 19:26

Raisa Ranta kirjoitti 14.12. kolumnissaan melko kärkkäästi siitä, miten hyvätuloiset hyötyisivät matalasta äänestysprosentista.

En saa kiinni matalan äänestysprosentin yhteydestä korkeasti koulutettujen hyvätuloisten mahdollisuuteen valita mistä ja kuinka kalliilla palvelunsa hankkivat. Uskon, että korkeimpaa veroprosenttia maksaviakin varmasti kiinnostaa, mihin heidän tienaamansa rahat käytetään ja että ne käytetään tehokkaasti.

Allekirjoitan, että julkiset terveyspalvelut ovat ylikuormittuneet, henkilöstöä on liian vähän ja mielestäni hoitohenkilökunta myös alipalkattua.

Se on kuitenkin fakta, että syöpään sairastuneelta ei Satasairaalan O-rakennuksen ovella kysellä, oletko köyhä vai rikas. Terveydenhuollon omavastuukatto on 683 euroa vuodelta, jonka keski- ja hyvätuloinen maksaa mielellään saadessaan niin mielettömän hyvää palvelua mitä meidän Satasairaalassa saa.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kunnan on alennettava tai jätettävä perimättä sosiaalihuollon maksu ja tulosidonnainen terveydenhuollon maksu, jos periminen vaarantaa asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulon tai lakisääteisestä elatusvelvollisuudesta huolehtimisen.

Asiakas voi saada sosiaali- ja terveyspalveluiden maksuihin myös toimeentulotukea. Maksun alentaminen tai perimättä jättäminen ovat kuitenkin ensisijaisia toimeentulotuen myöntämiseen nähden. Hoitoon hakeutumisen esteenä ei siis voi olla köyhyys.

Kuulun niihin hyväosaisiin työssäkäyviin kansalaisiin, jonka työnantaja kustantaa työterveyshuollon. Niinpä olenkin päässyt todistamaan, miten liikevoittoa tavoitteleva terveyspalveluja tuottava yritys on kehittänyt kustannustehokkaan ja asiakasta ilahduttavan digitaalikonseptin.

Asiakas lähettää puhelimellaan kuvan ihottumastaan tai tulehtuneesta silmästään, lääkäri arvioi kuvat, kirjoittaa reseptin ja asiakas noutaa lääkkeet apteekista.

Näinä aikoina on kaikkien etu, ettei odotusauloihin keräännytä turhaan odottelemaan, jos fyysistä kohtaamista hoitajan tai lääkärin kanssa ei välttämättä tarvita. Digiklinikoilla ei korvata kokonaan vastaanottoja, mutta niillä saataisiin helposti purettua myös terveyskeskusjonoja.

On ihmisiä, jotka arvostavat kasvotusten asioiden hoitamista ja sitten on ihmisiä, jotka arvostavat asiakkaana tehokkuutta.

Samainen digiklinikkakonsepti sopisi myös loistavasti nuorten kuulemiseen. Nuorille luontainen tapa kommunikoida on näpytellä puhelinta. Miksei siis autettaisi huonosti voivaa nuorisoamme siellä, missä he ovat.

Toisaalta terveysbussien kaltaiset liikkuvat ratkaisumallit parantaisivat hoitopalvelujen saatavuutta maaseudulla. Parhaat sovellukset on jo keksitty – ne on otettava vain käyttöön.

Uskon, että RKP:n lisäksi myös kokoomus toivoo äänestysprosentin olevan huomattavasti korkeampi, mitä sen on ennustettu olevan tammikuussa. Sosiaali- ja terveyspalveluista pitäisi olla päättämässä tulevaisuudessa valtuutetut, jotka suhtautuisivat tehtäväänsä kuin yksityisyrittäjät, joille asiakastyytyväisyys, vastuullisuus ja työhyvinvointi olisi kaikki kaikessa.

Ida Susi

aluevaaliehdokas (rkp.)

Pori

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut