Vammaisten oikeuksien pitää toteutua tulevassa alueorganisaatiossa - Lukijalta - Satakunnan Kansa

Vammaisten oikeuksien pitää toteutua tulevassa alueorganisaatiossa

Vaativat erityispalvelut tulee olla niitä tarvitsevien asiakkaiden saatavilla yhdenvertaisesti koko Satakunnassa, kirjoittaja vaatii.

15.12.2021 19:00

Vammaispalvelulain uudistaminen on edistynyt. Uudistuva laki yhdistää vammaispalvelu- ja kehitysvammalait.

Uusi yhdistyvä laki sisältää säädökset vammaisille henkilöille järjestettävistä erityispalveluista. Tavoitteena on, että vammaisten henkilöiden yksilölliset tarpeet on otettava jatkossa aiempaa paremmin huomioon.

Miten tämä tavoite saadaan toteutettua sote-uudistuksessa ja tulevilla hyvinvointialueilla? Uusi vammaislaki on mahdollisesti tulossa voimaan samanaikaisesti hyvinvointialueille siirtymisen yhteydessä 1.1.2023.

Vammaispalvelulain tavoitteena on myös parantaa asiakkaiden osallisuutta ja yhdenvertaisuutta säilyttämällä nykyiset perusoikeuksia turvaavat oikeudet, kuten palveluasumisen, henkilökohtaisen avun sekä liikkumista tukevat palvelut.

Lisäksi tavoitteisiin kuuluu kehittää henkilökohtaista apua, lyhytaikaista huolenpitoa sekä valmennusta ja tuettua päätöstä. Mikäli lain vaatimat edellytykset toteutuvat, tulee päätöksen teossa huomioida vammaisneuvoston mielipiteet sekä vammaisten asioita tulee hoitaa sosiaalialan osaava henkilöstö.

Nykyisin henkilöllä, jolla on esimerkiksi autismin kirjoon kuuluva häiriö, on ollut vaikeuksia saada tarvitsemiaan palveluja kehitysvammalain nojalla. Vammaispalvelulakiin kirjatut subjektiiviset oikeudet ovat tähän mennessä kuuluneet ainoastaan vaikeavammaisille henkilöille. Tämän vuoksi esimerkiksi lievästi kehitysvammainen henkilö on saattanut jäädä vaille kyseisen lain mukaisia palveluita.

Uuden lain tavoite on kuitenkin tarjota palvelut myös niille, jotka ovat joutuneet väliinputoajien asemaan diagnoosin tai vamman vaikeusasteeseen liittyvissä rajanvetotilanteissa.

Yksilöllisiin tarpeisiin perustuvien palveluiden turvaamiseksi on varmistettava, että palvelu- ja konsultointipolut ovat toimivia. Vaativat erityispalvelut tulee olla niitä tarvitsevien asiakkaiden saatavilla yhdenvertaisesti koko Satakunnassa.

Toimivat hoito- ja palveluketjut tulee vahvistaa perustason ja erityispalveluiden välillä, huomioiden jalkautuvat palvelut. Palveluiden yhteensovittaminen ei saa olla asiakkaiden vastuulla.

Jotta vammaispalvelulaki toteutuisi, toimenpiteiden tulee olla huolellisesti suunniteltuja ja riittävästi resurssoituja.

Lain toteutumisen seuranta sekä valvonta ovat oleellisia. Näin voidaan vahvistaa vammaisten henkilöiden oikeutta yksilöllisiin tarpeisiin perustuviin palveluihin. Valvontakoordinaattorin tehtävät ovat tärkeitä, kun arvioidaan eri ikäryhmien ja asiakasryhmien hoidon riittävyyttä ja laatua.

Yhteen sovitetulla palvelukokonaisuudella on monen vammaisen henkilön perusoikeuksien toteutumisen kannalta keskeinen merkitys. Niiden toimimattomuus johtaa hyvin helposti hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden vaarantumiseen.

Vammaisten lasten ja nuorten kohdalla yhteen sovitetut palvelut ovat keskeinen tekijä turvaamassa lasten kasvua ja kehitystä. Vammaisen nuoren kehittymiseen kuuluu myös itsenäistyminen.

Huomioitavaa on, että vammaisten ihmisten asumispalveluiden toteutuksessa tarvitaan yksityisiä toimijoita, joista myös pienille, esimerkiksi järjestötaustaisille, toimijoille tulee turvata sote-uudistuksessa yhdenvertaiset toimintaedellytykset.

Oleellista on muistaa, että palveluiden järjestämisen tavalla on suuri merkitys perheiden kokonaisuuden tukemisessa, vanhempien työelämäosallisuuden toteutumisessa ja sisarusten terveen kasvun mahdollistamisessa.

Tuula Saarinen

palvelupäällikkö, YTM

aluevaaliehdokas (vihr.)

Pori

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut