Terveydenhuollon palveluiden on aika nykyaikaistua - Lukijalta - Satakunnan Kansa

Terveydenhuollon palveluiden on aika nykyaikaistua

Nykyaikaisessa terveyskeskuksessa pitäisi olla mahdollisuus sähköiseen asiointiin, kirjoittaja sanoo. Kuvassa on menossa etävastaanotto Rovaniemen YTHS:ssä, potilaan asiaa hoitamassa sairaanhoitaja Julia Kulmala ja lääkäri Riitta Mäkelä.

10.12.2021 18:07

Julkisessa terveydenhuollossa on vuosien ajan kamppailtu saatavuusongelmien kanssa. Lääkärille pitäisi päästä ja tämä halutaan ratkaista viikon hoitotakuulla.

Yleislääketieteen professori Päivi Korhonen kirjoittaa 22.11 Satakunnan Kansassa, että ”Etähoito ensikontaktina aliarvioi väestön terveyshuolia ja sairaustaakkaa ja jättää hyödyntämättä ison osan lääkärien ja hoitajien ammattitaidosta.”

Rohkenen kyseenalaistaa tämän väitteen. Nyky-yhteiskunnassa pystymme käymään lainaneuvottelut ja ratkaisemaan muutkin ongelmat sähköisissä palveluissa. Näin ei ole julkisessa terveydenhuollossa. Potilaan on soitettava terveyskeskukseen tai mentävä luukulle asioimaan, olipa asia mikä hyvänsä. Asiantuntijahoitajille voi soittaa vain tiettynä aikana viikosta.

Olen työskennellyt aiemmin Huittisten terveyskeskuksessa ja kuluneen vuoden Harjavallassa niin sanotussa tiimimallissa.

Potilaan ongelman ratkaisu pyritään aloittamaan heti ja etänä. Puhelun aikana sairaanhoitaja pyrkii ratkaisemaan asiakkaan ongelman itse tai siirtää puhelun tiimilääkärille, mikäli tarvitaan lääkärin kannanottoa. Potilas pääsee esittämään ongelmansa lääkärille nopeammin ja useissa tapauksissa asia ratkeaa puhelimessa.

Lääkärikoulutuksessa painotettiin, että potilaan haastattelu on tärkein osa diagnoosia. Lääkäri voi etävastaanotolla haastatella potilaan ja ohjelmoida tarvittavat tutkimukset ennen läsnävastaanottoa. Uusi toimintamalli ei kiellä tai poista läsnävastaanottoja.

Perinteisessä terveyskeskuksessa potilas ottaa ensin yhteyttä hoidontarpeen arvioon, josta hänet joko ohjataan kiirevastaanotolle tai sitten hän odottaa pahimmillaan jopa 6–12 viikkoa kiireetöntä vastaanottoa.

Nykyaikaisessa terveyskeskuksessa pitäisi olla mahdollisuus sähköiseen asiointiin. Yhteyttä voi ottaa silloin, kun se itselle parhaiten sopii. Myös ammattilaiset ovat tyytyväisempiä, sillä etäasiointi mahdollistaa paremman perehtymisen potilaan aiempaan sairaushistoriaan ennen vastaamista.

Sähköisiä palveluita hyödynnettäessä asiakkaan asia on helpompi ohjata oikealle ammattilaiselle kuten esimerkiksi sosiaalityöntekijälle, jos ongelma ei lähtökohtaisesti olekaan lääketieteellinen. Työn tuottavuus lisääntyy, kun läsnävastaanotolle tullaan suunnitellusti ja ammattilaisen itsensä ohjaamana.

Hyväksi lääkäriksi kasvamisessa tarvitaan kokemusta potilaiden fyysisestä tutkimisesta, eikä uusi toimintamalli estä tämän kokemuksen kartuttamista. Ei silti voida kapeakatseisesti väittää, että hyvää hoitoa olisi vain ja ainoastaan läsnävastaanotto.

Tällä hetkellä näen suurempana ongelmana hoidon jatkuvuuden puutteen terveyskeskuksissa. Potilas, jolla on esimerkiksi sokeritauti, reuma ja sepelvaltimotauti, joutuu asioimaan usealla asiantuntijahoitajalla ja alinomaa vaihtuvilla lääkäreillä. Kenelläkään ei ole kokonaisvaltaista otetta potilaan hoidosta.

Tulevassa maakunnassa pitää taata hoidon jatkuvuus ja riittävät sähköiset palvelut, jotta hoidon laatu paranee ja viikon hoitotakuu toteutuu.

Atte Hölttä

LL, kardiologiaan erikoistuva lääkäri

vt. avohuollon ylilääkäri, Kessote

aluevaaliehdokas (kok.)

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut