Ravinnepäästöt kuriin tiedolla ja uusilla menetelmillä - Lukijalta - Satakunnan Kansa

Ravinnepäästöt kuriin tiedolla ja uusilla menetelmillä

Raumanmerellä, Kallikajaskarin saaren rannassa kesällä 2015 otetussa kuvassa rehevöityminen oli nähtävissä leväkasvuna.

9.12.2021 15:22

Tuomo Hurme nosti kolumnissaan 25.11.2021 esille tärkeän aiheen, Itämeren ravinnekuorman vähentämisen. Kirjoituksessaan Hurme kannusti Pyhäjärvi-instituuttia panostamaan maatalouden ravinnepäästöjen ehkäisyyn entistä tarmokkaammin. Konsteiksi hän ehdotti muun muassa peltojen ympärivuotista kasvipeitteisyyttä, täydennysravinteiden tarpeenmukaista käyttöä ja muokkauksen vähentämistä.

Pyhäjärvi-instituutti on tehnyt koko yli kolmikymmenvuotisen taipaleensa ajan työtä vesiensuojelun ja ruoantuotannon kehittämisen parissa. Työ on mitä suurimmassa määrin tähdännyt vesien hyvän tilan ja ruoantuotannon ympäristövaikutusten tasapainoon. Instituutin toiminta perustuu hyvin pitkälti EU:n hankerahoitukseen ja toiminnan painotukset noudattavat kulloisenkin ohjelmakauden teemoja. Pyhäjärvi-instituutti on onnistunut ohjelmakausien painotusten vaihtelusta huolimatta kehittämään pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti säätiön tavoitteita vesiensuojelussa ja ruoantuotannossa.

Hyvä esimerkki instituutin kehittämistyöstä on hankejatkumo, joka alkoi vuonna 2011 Valumavesien hallinta muuttuvassa ilmastossa -hankkeella. Tuolloin viljelyn vesistövaikutusten vähentämistoimenpiteitä alettiin yhteistyössä viljelijöiden kanssa entistäkin enemmän kohdentamaan myös pelloille, eikä pelkästään vesistöihin. Sittemmin työ on jatkunut ja jatkuu useissa eri hankkeissa, joissa viljelyn ravinnehuollon ja pellon perusominaisuuksien parantamisen lisäksi keskitytään muun muassa peltoluonnon biodiversiteetin tukemiseen.

Kaikessa Pyhäjärvi-instituutin vesienhoitoon tai maatalouteen liittyvissä työssä tehdään yhteistyötä viljelijöiden kanssa. Maakunnan elintarvikejalostajilla ja alkutuottajilla on aito halu kehittää satakuntalaisten ruokaketjujen kestävyyttä vastuullisella tavalla.

Tämä halu yhdistettynä Pyhäjärvi-instituutin pitkäaikaiseen, tutkimuspohjaiseen kehittämistyöhön saivat alueen elintarvikealan yritykset ja pidemmälle tulevaisuuteen katsovat kunnat käynnistämään syksyllä 2021 Alkutuotannon kasvu- ja vastuullisuusohjelman. Tämän myötä instituutin kehittämistoimintaan saatiin lisää voimavaroja ja yritysten sopimustuotantoketjujen kautta laaja ja monipuolinen joukko maamme osaavimpia maanviljelijöitä.

Puolueettomana toimijana Pyhäjärvi-instituutti saa myös säännöllisesti yhteydenottoja eri tahoilta viljelyn ympäristökuorman vähentämiseen liittyvien ideoiden ja yhteistyötiedustelujen tiimoilta.

Jatkuva kasvipeitteisyys ja minimimuokkaus ovat suhteellisen helppoja toteuttaa esimerkiksi vain puitavia kasveja sisältävässä viljelykierrossa. Ja jos vielä on liiketaloudellisesti mahdollista sisällyttää viljelykiertoon nurmia, niin hiilineutraali viljely on ehdottomasti toteutettavissa kivennäismailla.

Pyhäjärvi-instituutin päätoiminta-alueilla viljellään suuri osa Suomen vihanneksista ja juureksista. Kasvisten viljely poikkeaa viljojen ja nurmien viljelystä monessa suhteessa, mikä usein unohtuu ympäristövaikutusten vähentämiseen liittyvässä keskustelussa.

Esimerkiksi ympärivuotisen kasvipeitteisyyden toteuttaminen kasvistuotannossa on usein hyvin haastavaa kasvisten pitkän kasvuajan takia: syksyllä ei ehditä perustaa pellolle kasvustoa, joka pidättäisi ravinteita talven yli. Joillain kasveilla kyseeseen tulee esimerkiksi aluskasvien käyttö varsinaisen viljelykasvin alla, mutta patenttiratkaisua ei ole olemassa.

Kasvisviljelyssä myös karjanlannan käyttö on mutkikkaampaa: hygieniariskien takia lantaa ei voida käyttää yhtä monipuolisesti, kuin esimerkiksi viljoilla. Ravinnekuormituksen vähentäminen on tärkeää ja sen eteen tehdään ja tulee tehdä töitä, mutta aina se ei ole aivan yksinkertaista ja tuotantosuunnasta toiseen siirrettävissä.

Meillä Pyhäjärvi-instituutissa viedään asioita kohti juuri sitä lopputulosta, jonka Tuomo Hurme kolumnissaan esitti. Alueemme viljelyn erikoislaatuisuuden takia työ on osittain kuitenkin hidasta ja vaatii useiden eri muuttujien huomioimista ennen valmiita lopputuloksia. Suunta on kuitenkin oikea!

Sauli Jaakkola

kehittämispäällikkö

maanviljelyn asiantuntija

Pyhäjärvi-instituutti

Eura

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut