Onko paras vasta edessä sote-uudistuksen toteuduttua? - Lukijalta - Satakunnan Kansa

Onko paras vasta edessä sote-uudistuksen toteuduttua?

29.11.2021 21:37

Muuttuvat laulut vuosien mennen, laulaa Georg Ots ja toteaa, että huomisen lauluun soinnut luodaan juuri nyt ja kysyy: Onko niin, on paras eessäpäin?

Samaa kysyy myös tulevan koko Satakuntaa kattavan hyvinvointialueen asukas. Missä ajassa pääsen tulevaisuudessa lääkäriin, saanko hoitoajan oikea-aikaisesti nykyistä viivästynyttä vastausta nopeammin, voidaanko lapseni huumeongelmaan puuttua nopeasti ja tehokkaasti, mikä on paras iäkkään omaiseni hoitomuoto ja voinko perheenjäsenenä yhdessä omaiseni kanssa vaikuttaa hoitomuodon valintaan?

Yksittäisen asukkaan ja asiakkaan kysymykset ovat lukuisia. Ovatko tulevaisuuden sote-palvelut yhdenvertaisia ja kaikkien eri-ikäisten asukkaiden saavutettavissa? Missä määrin voin vaikuttaa päätöksentekoon, joka koskee itseäni ja lähipiiriäni?

Huomisen hyvinvointialueen sävelet luodaan juuri tänään! Sote-lainsäädännön mukaisesti koko Satakuntaa koskien on laaja asiantuntijoista muodostunut valmistelutoimielin (VATE) aktiivisessa työssä. Ahkerassa suunnanmääritys- ja arviointityössä on myös poliittisten piirijärjestöjen edustajista koostuva sote- johtoryhmä sekä palvelurakenneryhmä ja ohjausryhmä.

Näiden toimielinten lisäksi rakenneuudistuksen muotoja ja sisältöjä suunnittelevat ja koordinoivat lukuisat hankeryhmät ja pienemmät työryhmät. Henkilöstöjärjestöjen edustus on mukana edellä mainituissa elimissä. Näiden ryhmien yhteishionnan pohjalta muodostetaan hyvinvointialueen organisaatiorakenne poliittisine päätöselimineen. Johtoryhmä on päätynyt esittämään elinkaarimallin mukaista organisaatiota ja valtuuston alle perustettavaa lautakuntamallia.

Tulevan Satakunnan hyvinvointialueen valtuuston ja organisaatiolle valitun johdon tulee toimia koko alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen laadun ja riittävien resurssien organisoijana ja toimivien yhteistyöverkostojen luojana.

Tämä edellyttää korkeatasoista osallistavaa ja palvelevaa johtajuutta. Jaettu asiantuntijuus, kumppanuudet ja yhteistyöverkostot luovat edellytyksiä hyvinvointipalvelujen sisältöjen ja muotojen uudistamiselle.

Palvelujen tuottamisen muotojen parantamiseksi on syytä pyrkiä uusiin lähestymis- ja ajattelutapoihin – ja juuri sellaisia ollaankin lukuisten pilotti- ja hankeryhmien työskentelyn kautta synnytetty.

Yhteistyö alueen hyvinvointipalvelujen tuottajien ja kolmannen sektorin kanssa on tärkeää ja se on otettava aluevaalien jälkeen laadittavassa hyvinvointialueen strategiassa huomioon. Monipuolinen palvelujen tuottajayhteistyö on tärkeää paitsi asiakkaiden valinnanvapauden myös koko Satakunnan alueen elinvoiman kannalta.

Yksilön psykologiset perustarpeet ovat omaehtoisuus eli autonomian tarve, kyvykkyyden ja pystyvyyden kokemus sekä yhteisöllisyys. Kyvykkyyden kokemus voi toteutua silloin, kun esimerkiksi ikääntyvä henkilö voi joko suoraan tai oman järjestönsä kautta vaikuttaa omaa ikäryhmäänsä koskeviin asioihin. Tässä eläkeläisjärjestöjen huomioon ottaminen ja hyvinvointialueen vanhusneuvosto osallistavana, demokratiaa lisäävänä toimielimenä on tulevalla hyvinvointialueella oleellisen tärkeää.

Satakunnan hyvinvointialueen hallintosääntöä laadittaessa pitää organisaatiorakenteen kokonaisuuteen sisällyttää lain edellyttämät osallistavat ja yhteisölliset toimielimet: vanhusneuvosto, vammaisneuvosto, nuorisoneuvosto sekä harkinnanvaraisena muun muassa kumppanuus- ja sidosryhmäneuvosto.

Nykyistä laajemman demokratian toteutumisen näkökulmasta osallistavia toimielimiä on kuultava muun muassa kyseisten ryhmien asioita koskevien esitysten lausunnon antajina jo asioiden suunnitteluvaiheessa (Eerola, E. Sitra -21). Päätöksenteon jo toteuduttua niiden äänellä ei jälkikäteen ole merkitystä.

Kirjoittaja on Satakunnan sote-johtoryhmän puheenjohtaja

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut