Digitalisaatio muuttaa työtä ja koulutusta - Lukijalta - Satakunnan Kansa

Digitalisaatio muuttaa työtä ja koulutusta

27.11.2021 22:02

Suomalainen työelämä ja työtehtävät ovat maailmanlaajuisen toimintaympäristön muutoksen, eli digitalisaation kohteena. Muutos ei tunne valtioiden rajoja, ja tästä olemme kaikki jo saaneet konkreettista kokemusta viimeisten vuosien aikana.

Tulevaisuuden työ näyttää yhä enemmän erilaiselta kuin miltä työ tänään näyttää. Työelämän muutosta käsittelevien tutkimusten valossa vaikuttaa kuitenkin siltä, että työtä on tarjolla myös tulevaisuudessa, sillä uusia ammatteja syntyy samaa tahtia kun vanhoja häviää.

Työn sisältö ja työn tekemisen tapa sen sijaan on yhä useammalla alalla erilaista kuin tänään.

Digitalisaatio vaikuttaa kaikkiin työtehtäviin tavalla tai toisella, joko muuttamalla itse työn sisältöä tai työn tekemisen tapaa.

Robotit korvaavat yhä enenevässä määrin yksinkertaisia manuaalisia ja kognitiivisia rutiinitehtäviä. Jo nyt asiakaspalvelussa työskentelee runsaslukuinen määrä botteja, jotka vastaavat tiedusteluihimme väsymättä ympäri vuorokauden.

Toisessa ääripäässä on älyteknologian yhdistyminen huippuammattilaisten, kuten vaikka kirurgin työhön. Uusien digitaalisten sovellusten kehittäminen, ylläpito ja kunnostus synnyttävät myös kokonaan uusia työtehtäviä ja ammatteja.

Työn sitominen tiettyyn aikaan ja paikkaan menettää yhä enemmän merkitystään digitalisaation lisääntyessä. Samalla työn ja vapaa-ajan välinen ero murtuu ja erilaiset päivittäiset toiminnot sekoittuvat toisiinsa.

Vuoden 2020 Työolobarometrin ennakkotietojen mukaan ajasta ja paikasta riippumatonta työtä tekee jo lähes puolet (48 prosenttia) palkansaajista. Pandemiavuosien jälkeen moni ei enää myöskään halua palata entiseen normaaliin, ja tämä haastaa työnantajat ja esihenkilöt.

Työn tekemistä säätelee digitalisaation mahdollistama uudenlainen rytmi, joka tarkoittaa eri tehtävien, ammattien ja työpaikkojen välistä liikkuvuutta. Tämä kaikki muuttaa myös työyhteisön käsitettä, nostaen erilaisten verkostojen merkityksen yhä suuremmaksi.

Uusien työelämän sukupolvien työelämälle asettamat vaatimukset lisäävät myös tarvetta joustavuudelle ja yksilöllisen työuran mahdollisuudelle. Nuoret eivät ole valmiita sitoutumaan yhden työnantajan palvelukseen samalla tavalla kuin aiemmat työelämän sukupolvet.

Monen alan työvoima rakentuu myös hyvin pitkälti kokonaan pyrähdystyyppiselle työlle. Esimerkiksi kaupan- ja palvelun tehtävissä iso joukko työntekijöistä on erilaisissa elämäntilanteissa eläviä nuoria, joiden ei ole tarkoituskaan sitoutua työhön loppuelämäksi. Myös erilaiset yrittäjyyden muodot, kuten kevytyrittäjyys lisääntyvät.

Digitalisaation kehittyminen muovaa osaamistarpeita, ja näihin koulutuksen järjestäjien on kyettävä vastaamaan. Tulevaisuuden työssä tarvittavat osaamiset tulevat liittymään oma-aloitteisuuteen, itsenäisyyteen ja yrittäjyyteen.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisussa (2018) listataan myös esimerkkejä uusista ammattinimikkeistä, joita voivat olla esimerkiksi alustapoliisi, lähipalvelunvälittäjä tai merkityksenkirkastaja.

Korkeakoulut ovat merkittävässä roolissa uusien osaamistarpeiden konkretisoimisessa tulevaisuuden työelämän tietotaidoksi.

Kirjoittaja toimii lehtorina Satakunnan ammattikorkeakoulussa

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut