Jätevedet Itämeren uhkana - Lukijalta - Satakunnan Kansa

Jätevedet Itämeren uhkana

25.11. 17:50

Tuomo Hurme on oikeassa siitä, että Itämeren tilaa uhkaa 100 miljoonaa ihmistä. Ongelma ei ole ruuan tuotanto pelloilla tälle porukalle vaan se, että nämä ihmiset pissivät ja kakkaavat veteen.

Teoriassa meillä on kattava jätevesiverkosto ja puhdistamot. Käytännössä puhdistusteho on 90 prosenttia ja laitoksissa turvaudutaan aika ajoin ohijuoksutuksiin. Lisäksi puhdistamoliete, mikä sisältää runsaasti fosforia, levitetään teiden luiskiin. Niistä fosfori pääsee valumaan suoraan vesistöihin.

Itämeren fosforitilanne on pahin siellä, missä on eniten ihmisiä, eikä siellä missä on eniten peltoja.

Minä harjoitan maanviljelyä ja käytän kemiallisia lannoitteita. Olen myös käyttänyt naapurin sikafarmarin lietettä. Niiden käyttö on tarkkaan säädelty.

Lannoitusmäärät perustuvat maan ravinnetilaan. Joudun pitämään tarkkaa kirjanpitoa käytetyistä määristä. Kirjanpidosta on selvästi osoitettavissa, että otan pellosta enemmän fosforia pois sadon mukana kuin laitan sitä lannoitteissa. Siitä seuraa se, että maan fosforipitoisuus huononee vähitellen. Fosforin vähyys haittaa jo viljelykasvien kasvua.

Itämerta kuormittava fosfori on alkuaine, mikä ei häviä mihinkään. Pyhäjärvi-Instituutti voisi tutkia koko lannoitteissa käytettävän fosforin matkaa Siilinjärveltä mereen. Lopputulos voi olla erilainen mitä Tuomo väittää.

Meren fosforikuormitus saadaan loppumaan vasta sitten, kun sen louhiminen lopetetaan ja pelloille levitettävä fosfori otetaan talteen jätevesistä. Siihen taitaa olla matkaa, koska jätevedet sisältävät niin paljon viljelylle haitallisia aineita ja niiden erottaminen on vaikeaa.

Tuomo Jaakkola

Eurajoki

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut