Missä viipyy Porin puurakentamisen kärkihanke - Lukijalta - Satakunnan Kansa

Missä viipyy Porin puurakentamisen kärkihanke

23.11. 19:16

Kunnilla on yhä tärkeämpi rooli ilmastotoimissa ja valitut päätökset vaikuttavat niiden imagoon. Rakentamisessa mallia ovat näyttäneet sellaiset kunnat, joissa puurakentaminen on nostettu julkisen rakentamisen keskiöön. Lahti on ollut jo vuosia edelläkävijä, ja nyt myös Tampere on pääsemässä vauhtiin.

Viime vuonna Tampereella rakennusluvan saaneista asuinkerrostaloista puurunkoisia oli 14 prosenttia. Tavoite on nostaa osuus 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Syystäkin sille myönnettiin ympäristöministeriön ja Motivan kunniamaininta.

Missä viipyvät Porin vastaavat näytöt?

Molemmissa kaupungeissa on perinteikkäät puukaupunginosat, joiden viehätys ja vetovoima tuntuu entisestään kasvavan. Porin kunniaksi voidaan lukea kiinteistöjen omistajien pieteetillä tehdyt kunnostukset ja toinen toistaan värikkäämmät ulkomuodot.

Vähintä mitä Porissa voitaisiin tehdä, olisi valmistella kaupunkirakentamisen tulevaisuusohjelma, jossa otettaisiin huomioon kaupunkiluonnon monimuotoisuus ja puurakentamisen vaikutus hiilijalanjälkeen.

Onneksi meillä on Noormarkussa edelleen visionäärejä, jotka esimerkillään pitävät meidät otsikoissa. Odotankin innolla päivää, jolloin sinne rakennettava puinen museo- ja näyttelykeskus ”Lautatarha” avaa ovensa yleisölle. Sitä voidaan jo nyt verrata alueen vetonaulaan Villa Maireaan ja muihin alueen historiallisiin rakennuksiin.

Ei pelkästään Pori vaan myös Suomi on jäänyt jälkijunaan puurakentamisessa. Jopa Ranska on meitä huimasti edellä, ja se onkin tällä hetkellä puurakentamisen johtava markkina. Siellä tavoitteena on, että 50 prosenttia julkisista rakennuksista rakennetaan jo vuonna 2022 puusta. Ranskassa on määritelty tiukat raja-arvot rakennusten koko elinkaaren aikaiselle hiilijalanjäljelle ja siihen päästään vain kasvattamalla puurakentamista.

Puurakentamisen kehittäjänä suomalainen Stora Enso on noussut eturivin toimittajaksi. Ristiinliimatut puulevyt, clt-elementit, ja puuviilusta liimatut lvl-levyt valmistetaan pääosin yhtiön tehtailla Itävallassa ja Ruotsissa.

Stora Enso ei valmista clt-levyjä Suomessa. Suomi tuntuukin jäävän sivurooliin uusien puurakenteiden valmistamisessa. Me tyydymme toimittamaan valmistuksessa tarvittavan raaka-aineen Keski-Euroopan tehtaille samalla menettäen sen jatkojalostusarvosta syntyvän huomattavan hintalisän niiden tilille.

Näin on käymässä myös kasvavan sellukarnevaalin seurauksena. Jalostusarvoltaan alhaista sellua rahtaamme Kiinan tehtaille. Siellä se jalostetaan kartonkipakkauksiksi, joiden jalostusarvo on kolminkertainen.

Olemme jäämässä sivustakatsojiksi kasvavilla puutuotemarkkinoilla.

Paavo Kajander

Pori

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut