Kokenut terveyskeskuslääkäri on terveydenhuollon kustannustehokkain toimija - Lukijalta - Satakunnan Kansa

Kokenut terveyskeskuslääkäri on terveydenhuollon kustannustehokkain toimija

Hallitus kiristää kiireettömään hoitoon pääsyn aikarajaa seitsemään päivään. Se on kirjoittajan mielestä huono linjaus. ”Nykyresursseilla ainoa keino saada yhteys viikon sisällä terveyskeskuslääkäriin on etäyhteys,” kirjoittaja arvioi.

22.11. 18:00

”Sote-järjestelmän tärkein asia on laittaa perustason lääkäripalvelut kuntoon”, kirjoitti kansanedustaja (sd.) ja yleislääketieteen erikoislääkäri Aki Linden (SK 20.11.). Tämä on totinen totuus, muutoin julkinen perusterveydenhuolto romahtaa.

Kokenut terveyskeskuslääkäri on terveydenhuollon kustannustehokkain toimija. Lääkäri- ja hoitajapula yhdessä koronaepidemian kanssa on monin paikoin johtanut siihen, että suuri osa terveyskeskuspotilaiden yhteydenotoista yritetään hoitaa etäyhteyksin. Tässä piilee salakari; etähoito ensikontaktina aliarvioi väestön terveyshuolia ja sairaustaakkaa, ja jättää hyödyntämättä ison osan lääkärien ja hoitajien ammattitaidosta.

Siksi moni ammattilainen on turhautunut ja siirtynyt pois julkisesta terveydenhuollosta.

Maan hallitus ei ole kuitenkaan luvannut lisäeuroja lääkäreiden tai hoitajien palkkaamiseen. Ei, vaikka kaikki puolueet puhuvat perusterveydenhuollon vahvistamisen puolesta – tosin jotkut etähoidon lisäämisen kautta.

Poliitikot ovat unohtaneet – vai ovatko tienneetkään – että tutkitusti kansalaisten mielestä hyvä hoidon laatu terveysasemalla on yhtä tärkeää kuin lääkäriaikojen saatavuus (THL 2016). Silti hallitus kiristää kiireettömään hoitoon pääsyn aikarajaa seitsemään päivään.

Nykyresursseilla ainoa keino saada yhteys viikon sisällä terveyskeskuslääkäriin on etäyhteys. Niin saadaan tilastot näyttämään hyviltä, mutta lyhyt jono ei ole hyvä hoidon laadun mittari.

Perusterveydenhuollossa hoidon laatu on suorassa suhteessa hoidon jatkuvuuteen. On vahva tieteellinen näyttö siitä, että hoidon jatkuvuus lisää ihmisten terveyttä, vähentää erikoissairaanhoidon kuormitusta ja terveydenhuollon kustannuksia.

Aki Linden tietää tämän. Omalääkärimalli olisi sekä hoidon laadun että saatavuuden tae. Samaa mieltä ovat Suomen yleislääketieteen professorit, jotka ovat jo vuoden ajan pyytäneet sosiaali- ja terveysministeriöstä aikaa ministeri Krista Kiurun vastaanotolle.

Jos terveyskeskuksissa olisi riittävästi lääkäreitä, hoitovastuu alueen asukkaista voitaisiin jakaa yleislääketieteen erikoislääkärin, erikoistuvan lääkärin ja hoitajan muodostamien tiimien kesken. Tiimien tukena olisivat terveyskeskusten muut ammattilaiset kuten diabeteshoitaja, fysioterapeutit, psykiatrinen sairaanhoitaja, muistihoitaja ja niin edelleen.

Tulevien ammattilaisten koulutus onnistuisi siinä samalla.

Kun omalääkäri ja omahoitaja tuntevat potilaansa, moni asia hoituu hyvin puhelimella tai muilla etäyhteyksillä.

Toivottavasti Aki Lindenin näkemys omalääkärijärjestelmän hyödyistä kulkeutuu ministeriöön.

Päivi Korhonen

yleislääketieteen ja sisätautien erikoislääkäri

yleislääketieteen professori, Turun yliopisto

Harjavalta

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut