Hyvinvointialueet pystyvät turvaamaan hyvän perhehoidon - Lukijalta - Satakunnan Kansa

Hyvinvointialueet pystyvät turvaamaan hyvän perhehoidon

21.11. 2:00

Hyvin järjestetyllä perhehoidolla voidaan turvata kodin ulkopuolella asuvan lapsen, nuoren, aikuisen ja ikäihmisen yhdenvertaisia mahdollisuuksia saada tarpeisiinsa vastaavaa ja lainmukaista hoitoa, hoivaa, tukea, kasvatusta ja huolenpitoa.

Käytäntö on osoittanut, että toimeksiantosuhteinen perhehoito saadaan järjestettyä parhaiten, kun järjestämisestä vastaavalla alueella on riittävä väestöpohja ja perhehoito on koordinoitu keskitetysti.

Tulevat hyvinvointialueet ovat tällaisia tarpeeksi vahvoja toimijoita, jotka pystyvät turvaamaan perhehoidon erityisosaamista, perhehoitajien rekrytointia ja tukitoimia sekä valvonnan onnistumista.

Hyvinvointialueita perustettaessa tulee varata riittävät talous-, henkilöstö- ja osaamisresurssit toimeksiantosuhteisen perhehoidon alueellista järjestämistä varten. Näin hyvinvointialue pystyy vastaamaan resurssiviisaasti myös alueen mahdollisesti lisääntyviin perhehoidon tarpeisiin.

Toimeksiantosuhteinen perhehoito on kodin ulkopuolisista hoidon, hoivan ja tuen muodoista edullisin. Esimerkiksi Kuusikkokuntien vuoden 2020 raportin mukaan lastensuojelun sijaishuollossa toimeksiantosuhteisen perhehoidon kustannukset olivat lähes puolet pienemmät kuin ammatillisissa perhekodeissa ja jopa vain neljäsosan laitoshoidon kustannuksista.

Vammaisten henkilöiden ja ikäihmisten pitkäkestoisen perhehoidon nettokustannus, keskimäärin 70 euroa/vrk, on alhaisin muihin lähinnä verrattavissa oleviin hoitomuotoihin. Lyhytkestoisella perhehoidolla tuetaan omaishoitajien jaksamista.

Hoitomuodon valinnan tulisi aina perustua hoidettavan tarpeisiin. Koska kaikkialle Suomeen ei ole luotu riittävästi perhehoitopaikkoja, perhehoitoon ei toistaiseksi voida ohjata kaikkia heitä, joille se voisi sopia inhimillisenä, kiintymyssuhteet mahdollistavana ja edullisena vaihtoehtona.

On selvää, että ilman hyvinvoivia ja osaavia perhehoitajia ei ole hyvää perhehoitoa. Perhehoitajat kaipaavat vastuullisessa tehtävässään etenkin turvallisuutta: sitä, että hyvän perhehoidon edellytykset turvataan perhehoidon toimintaohjeessa, toimintakäytäntöjä mietitään huolellisesti ja yhteistyö eri tahojen välillä toimii. Parasta tulosta syntyy, kun perhehoitajat ja työntekijät yhdistävät asiantuntemuksensa luomalla hyviä käytäntöjä yhdessä – myös tulevilla hyvinvointialueilla.

Merja Lehtiharju

toiminnanjohtaja, Perhehoitoliitto ry

Johanna Fast

puheenjohtaja, Satakunnan Sijaisvanhemmat ry

Marjaana Kuljula

puheenjohtaja, Satakunnan Perhehoitajat ry

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut