Hyvä elämä on jokaisen lapsen oikeus - Lukijalta - Satakunnan Kansa

Hyvä elämä on jokaisen lapsen oikeus

Kirjoittajan mukaan tärkeintä lasten hyvinvoinnissa on huolehtia lasten arjen toimivuudesta.

17.11. 16:11

Erityisesti näin lapsen oikeuksien viikolla on hyvä pysähtyä pohtimaan mitä hyvä elämä tarkoittaa meidän lapsillemme.

Valtakunnallisessa THL:n Lapsibarometrissa (2020) selvitettiin, mitä kuusivuotiaiden lasten mielestä hyvään elämään kuuluu. Tutkimuksesta tekee poikkeuksellisen se, että siinä on kysytty kuusivuotiailta itseltään heidän ajatuksiaan niin arjesta, esikoulusta, kodista, aikuisista, asuinpaikasta, iloisista kuin pelottavista asioista.

Noin yleisellä tasolla barometri luo varsin positiivisen kuvan kuusivuotiaiden lastemme elämästä. Valtaosa lapsista tykkää olla esikoulussa, he saavat kehuja aikuisilta ja he kokevat, että aikuisilla on heille tarpeeksi aikaa. Niin ikään valtaosa lapsista kokee kodin mieluisana paikkana ja he osaavat kertoa asioista, jotka tekevät heidät iloisiksi.

Vaikka tulokset ovat pääosin hyviä, löytyy vastaajista lapsia, jotka eivät viihdy esikoulussa tai kotona, ja jotka eivät koe saavansa aikaa tai kehuja aikuisilta.

Vastausten perusteella viihtymättömyys esikoulussa liittyy usein kiusaamiskokemuksiin. Muitakin tutkimuksia löytyy siitä, kuinka kiusaamista esiintyy jo alle kouluikäisten lasten parissa. Myös kiusaamisen muodot varhaiskasvatuksessa näyttävät olevan melko samanlaiset kuin koulukiusaamisessa. Ehkäisemällä kiusaamista jo päiväkodeissa voidaan vähentää myös koulukiusaamista.

Barometrissa kehujen ja aikuisten ajan puutteesta kertovat etenkin pääkaupunkiseudulla asuvat lapset sekä niiden perheiden lapset, joissa on useita lapsia. Myös korkeasti koulutettujen vanhempien osuus painottuu näiden lasten joukossa. Onko kyse kiireestä, ajanpuutteesta ja kovista vaatimuksista, jonka työelämä luo etenkin korkeasti koulutetuille tai työssä käyville vanhemmille?

Sen sijaan yhden vanhemman kanssa tai kahdessa eri kodissa asuvat lapset viihtyvät paremmin kotona ja saavat enemmän aikuisten aikaa kuin kahden vanhemman kanssa asuvat lapset.

Tulos antaa aiheen pohtia, kuinka ydinperhemallin lisäksi on muitakin asuinmuotoja, jotka ovat lapsen hyvinvoinnin ja viihtyvyyden kannalta erittäin toimivia. Onko myös niin, että esimerkiksi vuoroviikkoperiaatteella kahdessa eri kodissa asuvien lasten vanhemmat karsivat omista menoistaan niinä viikkoina, joina lapset ovat kotona ja keskittyvät lastensa kanssa olemiseen.

Yksi kiinnostava tulos barometrissa on myös se, että pääkaupunkiseudulla asuvat lapset kertovat muita harvemmin kokevansa pelkoa. Tyypillisimmin lasten pelko liittyy pimeään. Ovatko pääkaupunkiseudun tiiviimmin asutetut alueet paremmin valaistuja kuin esimerkiksi syrjäseuduilla asuvien lasten asuinympäristöt, jolloin he myös kokevat vähemmän pimeän pelkoa.

Tulos korostaa lasten mielipiteiden huomioimisen tärkeyttä osana lähiympäristöä koskevaa suunnittelua ja päätöksentekoa. Esimerkiksi liikenne- ja valaistusratkaisujen sekä kaavoituksen suunnittelussa ja toteutuksessa olisi perusteltua selvittää lasten ajatukset.

Miten lasten hyvää elämää voitaisiin lapsibarometrin tulosten perusteella sitten parantaa? Viesti vanhemmille, lasten parissa työskenteleville ja päättäjille on selvä: tärkeintä on huolehtia lasten arjen toimivuudesta.

Lapsen hyvä elämä koostuu toisista ihmisistä ja arjen pienistä asioista. Se koostuu asioista, joita on mahdollista toteuttaa ihan jokaisena päivänä, kuten kehuista, myönteisestä huomiosta ja aikuisen ajasta, lapsen perustarpeiden huomioimisesta, yhdessä tekemisestä sekä elämästä nauttimisesta yhdessä lapsen kanssa.

Henna Kyhä

Porin kaupunginvaltuutettu, sivistyslautakunnan jäsen (kok.)

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut