Omalääkärimalli oli jo 1990-luvulla olemassa - Lukijalta - Satakunnan Kansa

Omalääkärimalli oli jo 1990-luvulla olemassa

19.11. 19:21

Paavo Kajander kirjoitti SK:ssa 8.11. niin sanotusta perhelääkärimallista. Asia on itselleni erittäin tärkeä. Toimin vuosina 1987–1994 Porin terveyskeskuksen johtavana ylilääkärinä. Tuona aikana rakensimme Poriin omalääkärijärjestelmän. Jopa Helsingin Sanomat julkaisi aiheesta laajan raportin 18.5.1991 otsikolla ”Porin ihme toteutui vuodessa.” Mitä teimme ja mitkä olivat tulokset?

Porin terveyskeskuksen 40 lääkärivirasta oli 18 täyttämättä 1980-luvun lopulla. Uusi hieno pääterveysasema ei paljoa lohduttanut, kun lääkäreitä ei ollut.

Muutimme nopeasti ja suurella riskillä koko järjestelmän. Sivuterveysasemia (muun muassa Koivula, Pihlava, Otavankatu, Ahlainen, Reposaari) vahvistettiin ja iso pääterveysasema jaettiin neljäksi erilliseksi terveysasemaksi. Jokainen lääkäri sai vastuun tiettyjen kaupunginosien asukkaista. Tätä kutsuttiin väestövastuuksi.

Lääkärin työn sisältöä muutettiin. Vastaanoton määrää lisättiin muiden virkatehtävien kustannuksella, työaika tuli joustavaksi ja palkkaus perustui puoliksi urakkapalkkaan. Tyhjät virat täyttyivät puolessa vuodessa. Porilaiset pääsivät oman lääkärin vastaanotolle samana päivänä.

Väestön tutkittu tyytyväisyys kasvoi kouluarvosanalla kuutosesta lähes yhdeksään. Porista tuli suunnannäyttäjä koko Suomelle ja malli levisi erinomaisin tuloksin koko maahan.

Kajanderin viittaama Kelan kustantama perhelääkärimalli oli samanlainen. Neljällä paikkakunnalla (Turku, Tampere, Lahti ja Helsinki) Kela palkkasi kullakin neljä yksityislääkäriä toimimaan saman mallin mukaan. Tulokset olivat yhtä hyvät, osin jopa paremmat, koska näillä lääkäreillä oli mahdollisuus lähettää yhteiskunnan kustannuksella potilaita myös lääkärikeskusten erikoislääkäreille. Lähetteet sairaaloihin vähenivät puoleen.

Liisa Hyssälän tultua peruspalveluministeriksi vuonna 2003, esitin hänelle tämän Keski-Euroopassa yleisen, itsenäisiin ammatinharjoittajalääkäreihin perustuvan mallin selvittämistä Suomessa.

Vuonna 2004 julkaistiin tämä selvitys nimeltä ”Yrittäjyys terveydenhuollossa”. Valitettavasti selvittäjä, joka oli työmarkkinajuristi, päätyi johtopäätökseen, jonka mukaan lääkärin koko ansiotulon tullessa yhdeltä julkiselta viranomaiselta, kyseessä on palkkatyö eikä yrittäjän toiminta.

Pidän edelleen omalääkäri- tai perhelääkärimallia parhaana perusterveydenhuollon mallina. Sitä voi kehittää muun muassa siten, että asukas saa itse valita lääkärinsä.

Tanskassa ja Norjassa lääkärin maksimiasukasmäärä on 1 200–1 300 asukasta. Tällä mitoituksella jokainen pääsee nopeasti lääkärille ja lääkäri tuntee potilaansa.

Suomessa tämä edellyttäisi noin 1 000 lääkäriä lisää julkisen rahoituksen piiriin, siis joko terveyskeskuksiin palkattuina tai kunnan/sotealueen ostopalveluna hankkimina.

Tuore tutkimus Norjasta osoittaa, että mitä pidempään potilaat ovat vuosilla mitattuna saman lääkärin hoidossa, sitä vähemmän potilailla on päivystyskäyntejä, sairaalahoitojaksoja ja jopa ikävakioitu kuolleisuus pienenee. Vakuuttavia tuloksia!

1.1.2023 alkavan sote-järjestelmän tärkein asia on laittaa perustason lääkäripalvelut kuntoon. Omalääkäri- tai perhelääkärimalli on tämän muutoksen ydin.

Aki Linden

Kansanedustaja (sd.), Yleislääketieteen erikoislääkäri, VTM, Turku

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut