Elintapasairauksien hoitokuorma on jäänyt koronan varjoon - Lukijalta - Satakunnan Kansa

Elintapasairauksien hoitokuorma on jäänyt koronan varjoon

Alkoholin aiheuttamiin sairauksiin kuolee Suomessa noin 2000 ihmistä vuosittain, tupakan kohdalla vastaava luku on noin 5000, kirjoittaja muistuttaa.

14.11. 18:33

Lähes päivittäin on saatu lukea erityisesti rokottamattomien koronapotilaiden aiheuttamasta sairaalahoidon kuormituksesta. Myös heidän aiheuttamiaan kustannuksia on moitittu. THL:n mukaan rokottamattomaksi luetaan henkilö, joka ei ole saanut yhtään koronarokotetta tai jonka ensimmäisestä rokotuksesta on aikaa alle 21 vuorokautta.

On totta, että korona on osalle vakava sairaus. Miksei kuitenkaan yhtä aktiivisesti uutisoida, paljonko terveydenhuoltoa kuormittavat muun muassa elintapasairaudet, jotka aiheutuvat ylipainosta ja lihavuudesta, alkoholin ja muiden päihteiden käytöstä, tupakoinnista sekä liikunnan vähäisyydestä?

Paljonko yhteiskunnan varoja ja terveydenhuollon resursseja kuluu näiden hoitoon?

THL:n (10/21) mukaan alkoholin aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle ovat vähintään 2 miljardia euroa vuodessa. Alkoholi kuormittaa terveydenhuollon lisäksi erityisesti sosiaalihuoltoa ja poliisia. Alkoholin aiheuttamiin sairauksiin kuolee Suomessa noin 2 000 ihmistä per vuosi.

Tupakoinnin yhteiskunnalliset kustannukset ovat noin 1,5 miljardia euroa vuodessa (THL 11/19) ja sen aiheuttamiin sairauksiin kuolee vuosittain noin 5 000 suomalaista (Duodecim 4/20).

Ylipainon ja lihavuuden aiheuttamat sairaudet tappavat WHO:n mukaan vähintään 2,8 miljoonaa ihmistä maailmassa joka vuosi (WHO 6/21). Ylipaino on suuri riskitekijä myös vakavalle koronataudille: Suomessa tehohoitoon joutuneista koronapotilaista 86 prosenttia on ollut ylipainoisia (Tehohoidon tilannekuva, Raportti 9/21).

Vaikka elintapasairaudet eivät tartu, huonot elintavat siirtyvät erittäin suurella todennäköisyydellä vanhemmilta lapsille ja esimerkiksi päihteiden käytön seurauksena asianomaisen lähipiiri kuormittuu. Tästä huolimatta elintapasairauksien torjunnasta puhutaan huomattavasti koronaa vähemmän.

Rokotekattavuutta pidetään erityisen tärkeänä koronan torjunnassa. On kuitenkin hyvä huomioida, että korkeasta rokotekattavuudesta huolimatta monissa maissa koronan ilmaantuvuusluku on siitä huolimatta erittäin suuri (esimerkkeinä Irlanti, Britannia ja Islanti).

Koronapandemian aikana tehohoidossa Suomessa on ollut pahimmillaan 83 koronapotilasta (Tehohoidon tilannekuva, Raportti 9/21). Tätä kirjoittaessani heitä on noin 30.

Tulisiko jotain tehdä tehohoitokapasiteetin nostamiseksi, jos kansainvälisesti verrattuna näinkin alhainen potilasmäärä aiheuttaa uhan ylikuormittumiselle? Korona ei liene viimeinen yllättävä pandemia.

Olisiko keskusteluun aika nostaa aiempaa enemmän elintapojen merkitys sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa terveydenhuollon kokonaiskuorman vähentämiseksi?

Syyllistäminen tuskin auttaa tässäkään, mutta keskustelua aiheesta soisin olevan enemmän.

Nelli Riihuhta

fysioterapeutti, TtM-opiskelija

Jyväskylä

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut