Koululaitos ei ole valintamyymälä - Lukijalta - Satakunnan Kansa

Koululaitos ei ole valintamyymälä

Kirjoittaja muistuttaa, että koululaitoksen koululait ja oppiaineet ovat eduskunnan säätämiä.

13.11. 20:04

Yki Räikkälä kritisoi (SK 8.11.) Suomen koululaitoksen kristillistä kasvatusta. Hänen mielestään ei ole tasa-arvoista, ettei luterilaisen kirkon jäsen saa valita elämänkatsomustietoa uskonnonopetuksen sijaan.

Koululaitoksen koululait ja oppiaineet ovat eduskunnan säätämiä. Paikallisesti pystytään päättämään joistakin painotuksista määrättyihin oppiaineisiin sekä niihin liittyviin opetustuntimääriin eri luokka-asteilla.

Koululaitos ei siis ole ”valintamyymälä”, jossa kukin valitsee haluamansa aineet ja kieltäytyy opiskelemasta itselleen epämieluisia aineita. Keltään ei kysytä halua opiskella matematiikkaa, äidinkieltä, vierasta kieltä, liikuntaa, kädentaitoja ynnä muita opetussuunnitelmaan kuuluvaa oppiainetta.

Miksi uskonnonopetus pitäisi olla poikkeus tästä?

Suomessa kristinusko on vaikuttanut tuhannen vuoden ajan – evankelinen kristillisyys jo 500 vuotta. Koko koululaitos on syntynyt kristinuskon vaikutuksesta, samoin kuin sairaanhoito ja köyhäinhoito (diakonia).

Nyt näyttää siltä, että länsimaissa ollaan hylkäämässä ne arvot, jotka ovat meille luoneet demokratian ja nykyisen hyvinvoinnin. Nämä eivät ole sattumalta saatuja, vaan perustuvat Raamatussa ilmaistuihin opetuksiin.

”Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.”

Tämä oli Jeesuksen opetuksen ydin, jonka noudattaminen vain voi tehdä ihmisistä tasapainoisia ja elämäänsä tyytyväisiä.

Olen elämäni kouluaikoina kuullut yli 3 000 aamuhartautta ja ollut yli 6 000 uskontotunnilla. Itse olen yli 30 vuoden opettajaurani aikana pitänyt ainakin 5 000 aamuhartautta ja saman verran uskontotunteja.

En ole saanut mitään vahinkoa sen paremmin uskontotunneista kuin aamuhartauksistakaan – eivätkä koulutoverinikaan niitä kritisoineet. Päinvastoin, ne antoivat ajattelemisen aiheita ja olivat usein lohduttavia ja kannustavia.

Myös seurakunnan vierailut kouluun olivat hyvin virkistäviä ja toivat vaihtelua koulun rutiineihin. Myös kirkossa käynnit olivat juhlavia koulun arjesta poikkeavia tapahtumia sekä opettivat juhlatilanteissa käyttäytymistä.

Koululaitos ei sorsi ateisteja, sillä kirkosta eronneitten lasten ei tarvitse osallistua uskonnonopetukseen, eikä kristillisiin aamunavauksiin. Opettajaurani aikana silti jotkut kirkosta eronneiden vanhemmat halusivat lasten osallistuvan uskonnonopetukseen. He eivät välttämättä olleet kristinuskon vastaisia. Kirkosta eroamisen syy oli ollut jokin muu.

Miten uskonnonopetus on epätasa-arvoista, jos oppilaat saavat oman uskontokuntansa opetusta; luterilaiset, ortodoksit ja muslimit omaansa.

On totta, että kansamme muuttuu koko ajan enemmän sekulaariseksi. Siksi juuri lapsille pitäisi antaa mahdollisuus kuulla kristinuskon perusasiat.

Uskonnotonta ihmistä ei ole. Ateistikin on uskovainen.

Mario Heinilä

eläkkeellä oleva rehtori

Ulvila

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut