Elämänkatsomustieto olisi avattava kaikille koululaisille - Lukijalta - Satakunnan Kansa

Elämänkatsomustieto olisi avattava kaikille koululaisille

Kirjoittajan mielestä ei ole tätä päivää, ettei kirkkoon kuuluva lapsi saa valita kouluaineeksi elämänkatsomustietoa uskonnon sijaan.

7.11. 17:01

Kouluopetuksen pitäisi olla tieteellisesti perusteltua sekä neutraalia eri uskonnoista ja poliittisista virtauksista. Politiikkaa kouluissamme ei käytännössä suvaitakaan, mutta uskonnollisista katsomuksista vapaita koulumme eivät ole.

Peruskoulussa on uskonnonopetusta heti 1. luokalta lähtien aina 9. luokkaan asti. Sen jälkeisissä koulutusasteissa uskonto esiintyy edelleen lukiossakin, ei missään muualla. Uskonnonopetus on myös kirkon jäsenille pakollinen aine ilman valinnan mahdollisuutta.

Elämänkatsomustieto (ET) on suljettu kirkkoon kuuluvilta.

Nykyisellään oppilaan katsomusaine on sidottu oppilaan uskonnolliseen asemaan, mutta mielenkiintoisen epäsymmetrisesti niin, että jokainen voi valita uskonnon eli pääasiassa evankelisluterilaisen opetuksen, mutta kirkkoon kuuluva ei saa valita muuta katsomusainetta. Eli ei elämänkatsomustietoa, vaikka niin haluaisi.

Lukiossa 16-vuotias voi valita itse muut valinnaisaineensa, ja senkin hakeeko ylipäätään lukioon, mutta ei voi valita katsomusainettaan, jos kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon ja huoltajat eivät anna lupaa erota siitä.

Käytäntö on selvästi epätasa-arvoinen ja erotteleva, eikä tällaisen kuulu olla yhteiskunnallisesti rahoitetussa koulussa, jonka pitäisi olla katsomuksellisesti neutraali, kuten yhteisesti on hyväksytty.

Uskonnon ja kirkon ei pitäisi olla tekemisissä kouluopetuksen kanssa.

Nykykäytäntö antaa pakollisen uskonnon opetuksen lisäksi seurakunnille mahdollisuuden mennä kouluihin aamunavauksia pitämään ja useimmissa kouluissa kirkossakäyntikin on itsestäänselvyys. Sitä ei paheksuta – kuten taatusti kävisi, jos koululuokkia käytettäisiin puolueiden tilaisuuksissa.

Monesti väitetään, ettei uskonnonopetus olisi enää tunnustuksellista, mutta lyhytkin uskonnon oppikirjojen selailu kertoo aivan muuta.

Sekin, että kirkkoon kuuluvilta kielletään ET:n opiskelu, kertoo uskonnon kouluaineen sitouttavuudesta eli periaatteessa tunnustuksellisesta opetuksesta. Eihän kouluissa ole mahdollista syöttää poliittisia aatevirtauksiakaan, vaikka puolueita voidaan käsitellä yhteiskuntatiedossa. Samoin voitaisiin uskontoja käsitellä esimerkiksi historia-aineessa.

Taloustutkimuksen vuonna 2020 toteuttamassa mielipidekyselyssä 79 prosenttia vastaajista kannatti elämänkatsomustiedon avaamista kaikille. Nuorissa kannatus oli peräti 86 prosenttia. ET:n avaaminen sai enemmistön tuen kaikkien puolueiden kannattajissa, paitsi tietysti kristillisdemokraateissa.

Elämme vuotta 2021 koko ajan enemmän sekulaarimmaksi käyvässä maassa.

Kirkkoon kuuluu enää n. 68 prosenttia kansasta ja kato käy tasaisen varmana.

Suurin osa kirkkoon kuuluvistakin on kirkon jäseniä vain tavan ja perinteiden vuoksi. Käytännössä uskonnottomia.

Silti eduskunnan priorisoinnissa tämä koulujen omituinen historian jäänne on jäänyt muun alle, eikä sitä ole myöskään hallitusohjelmassa. Siksi onkin ollut tehtävä kansalaisaloite asiassa.

Elokuun lopussa joukko yksityisiä kansalaisia teki. Se löytyy netistä kansalaisaloite.fi -sivulta. Vain lakimuutoksella saadaan oppilaiden yhdenvertaisuus tässäkin asiassa kuntoon.

Yki Räikkälä

Pori

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut