Leikkiikö pelastusjohtaja tulella? - Lukijalta - Satakunnan Kansa

Leikkiikö pelastusjohtaja tulella?

Palomestari Tero Järvelä ottaa kantaa pelastustoimen suunniteltuihin säästöihin.

Viime heinäkuussa pelastushenkilöstö joutui koville. Hiitteenharjun hotellipalosta lähdettiin suoraan Bolidenin palosta.

1.11. 18:15

Satakunnan Kansa kertoi (28.10.) Pelastuslaitoksen kiristävän vyötä. Koska pelastustoimen valmius on tärkeä osa meidän kaikkien turvallisuutta, on asiaan syytä paneutua hieman syvemmin.

Ensinnäkin ulkoiseen selvitykseen – mihin säästöesitykset pohjautuvat – ei otettu lainkaan mukaan operatiivisen henkilöstön edustajia. Selvitystä lukiessa on helppo todeta, että pelastustoimi ei ole ollut konsultille niin sanotusti omaa alaa ja esimerkiksi Satakunnan pelastuslaitoksen hallintoon – joka on alueellisen pelastustoimen aikana paisunut kuin pullataikina ja vastaa kooltaan suunnilleen puolet isompien pelastuslaitosten hallintoa – ei ole puututtu lainkaan.

Todettakoon myös, että Pelastuslaitoksen johtokunta on kokouksessaan 2/2017 (7.3.2017) päättänyt, että Ulvilan paloaseman miehityksen ja päivystävien palomestareiden määrän vähentämisen valmistelua ei jatketa. Pelastusjohtaja Pekka Tähtinen on kuitenkin pyytänyt johtokunnan kokouksessa (10.11.2021) lupaa jatkaa asian valmistelua aiemman päätöksen vastaisesti ja tulos on nyt nähtävillä.

Toiseksi; ulkoisen selvityksen jälkeen on Suomessa monilla alueilla käytössä oleva varallaolojärjestelmä todettu oikeuden päätöksillä laittomaksi ja siihen on reagoitu perustamalla uusia virkoja, jotta asemia on saatu ympärivuorokautisesti miehitetyksi. Lisäksi ympäri Suomea rakennetaan ja miehitetään tällä hetkellä uusia asemia toimintavalmiuden tehostamiseksi.

Jos siis ulkoinen selvitys tehtäisiin nyt, olisi Satakunta muihin alueisiin verrattuna selvästi taloudellisempi kuin selvityksen tekohetkellä. Tämä on asia, jota en ole kuullut laitoksen johdon tuovan kertaakaan esille.

Kolmantena asiana voidaan ottaa käsittelyyn, mitä esitetyt säästökohteiden toteuttaminen tarkoittaisi käytännössä.

Pohjaksi on syytä todeta, että hälytyksiä sattuu päivisin enemmän kuin yöaikaan, mutta öisin pelastustoimen vaikuttavuus on suurempaa, koska onnettomuudet havaitaan usein myöhemmin ja ne ovat useammin muita kuin ihmisen toiminnasta aiheutuvia tarkastus- tai varmistustehtäviä.

Pelastustehtävistä suuri osa on dynaamisia eli tilanne pahenee niin kauan kuin siihen ei voida tehokkaasti puuttua. Tulipalo, jonka kuudessa minuutissa kohteen saavuttanut yksikkö sammuttaisi helposti, voi kymmenen minuutin kuluttua vaatia joukkueen voimat tai 15 minuutin kohdalla saavuttaessa olla vaikeasti sammutettava suurpalo.

Vaikeasti vammautuneiden potilaiden osalta puhutaan niin sanotusta kultaisesta tunnista, jona aikana potilas on saatava pelastettua ja siirrettyä ensihoidon kautta leikkaussaliin. Elvytyspotilaan ennuste taas heikkenee 10 prosenttia per minuutti tehoelvytyksen viivästyessä.

Kanta-Porin paloasemalla on valmiudessa minimivahvuinen (1+3) pelastusyksikkö, puomitikasyksikkö (0+1) sekä päivystävä palomestari.

Mikäli Ulvilan ja/tai Meri-Porin asemat suljetaan, on tämä yksikkö entistä enemmän kiinni tehtävissä kauempana asemasta ja korvaavan yksikön saaminen keskustaan kestää entistä kauemmin. Lisäksi Kanta-Porin yksikön täydentyminen tavoitevahvuiseksi suuremmissa tehtävissä sekä lisäveden saanti hidastuu oleellisesti. Tämä johtaa palovahinkojen kasvuun vesimäärän ja miehistön riittämättömyyden vuoksi.

Ulvilan paloasema on hälytysmäärältään Satakunnan kolmanneksi vilkkain. Mikäli aseman miehityksestä luovutaan, ei suurinta osaa Ulvilan alueesta enää saavuteta alueen riskiarvion mukaisessa toimintavalmiusajassa.

Samoin iso osa Porin ja Nakkilan aluetta menettäisi nopeimman yksikkönsä. Kaanaan aseman sulkeminen aiheuttaisi käytännössä sen, että koko alue jäisi tavoittamatta riskialueen määrittelemissä rajoissa ja pieni palonalku voi kenenkään estämättä helposti kasvaa miljoonavahingot aiheuttavaksi suurpaloksi.

Ulvilan ja/tai Kaanaan paloasemien sulkemisella olisi vaikutusta myös alueen VPK:n kuormittumiseen. VPK:t tekevät työtä vapaaehtoisesti suurella sydämellä ja karkeasti voidaan arvioida asemien sulkemisen tuovan Kanta-Porin paloaseman tehtävämäärän kasvunkin jälkeen satoja hälytyksiä lisää vapaapalokunnille, josta osa ajaa jo nyt tehtäviä reilusti enemmän kuin harrastustoiminnan kipurajana pidetty 100 kappaletta per vuosi.

Tämä saattaa ajan mittaan johtaa siihen, että hälytykseen lähtijöitä on vapaapalokunnissa entistä vähemmän henkilöstön liikakuormituksen vuoksi.

Satakunnassa on tällä hetkellä valmiudessa kolme päivystävää palomestaria (Porissa, Eurassa ja Kankaanpäässä). Päivystävä palomestari liittyy tehtävään, mikäli kyseessä on keskisuuri tai suuri (suuriin tehtäviin hälytetään kaksi päivystävää palomestaria) onnettomuus tai mikäli tehtävä sitä muuten edellyttää.

Muissa tapauksissa tilannetta johdetaan etänä. Operatiivisesti ajatellen päivystävän palomestarin pitäisi ehtiä kohteeseen viimeistään yhtä aikaa toisen kohteeseen saapuvan pelastusyksikön kanssa. Tähän ei pystytä tälläkään hetkellä.

Koska päivystävillä palomestareilla ei ole käytössä kuljettajaa, on käytäntö ohjautunut siihen, että palomestarin lähtiessä kiireelliseen tehtävään, huolehtii toisen alueen palomestari tehtävän ”etäjohdosta” (lisätiedot, lisähälytykset, yksiköiden tehtävänannot…) niin kauan, kunnes kohteeseen hälytetty palomestari saavuttaa kohteen.

Samoin toimitaan suurten tehtävien osalta, joihin hälytetään heti alkuvaiheessa kaksi palomestaria kolmannen toimiessa etäjohtajana ja tukitehtävissä. Selvää on, että alueen palomestarin ollessa kiinni hälytyksessä, huolehtii toisen alueen palomestari päällekkäisistä hälytyksistä.

Päivystävien mestareiden määrän väheneminen näkyisi pelastustoiminnan johdon halvaantumisena päällekkäisissä ja suurissa tehtävissä. Samoin toimintavalmiusajan kasvu loisi lisää paineita varsinkin haja-asutusalueiden vapaapalokunnille.

Varsinkin Pohjois-Satakunnassa päivystävä palomestari on usein ainoa onnettomuuspaikalle saapuva vapaapalokuntien toimintaa johtava ja toiminnasta vastaava pelastustoimen viranhaltija, jonka saapumisaika kohteeseen voisi leikkausten jälkeen olla helposti kahden tunnin luokkaa.

Pelastuslaitoksen esitetyt säästöt siis kohdistuvat puhtaasti operatiiviseen valmiuteen ja saattavat toteutuessaan käydä todella kalliiksi ihmishenkien menetyksenä ja toimintavalmiuden hidastumisesta johtuvien suurpalojen lisääntymisen vuoksi.

Pelastustoimen tärkein tehtävä on pelastaa vaarassa olevat, sammuttaa palot ennen kuin niistä tulee suurpaloja ja auttaa hädässä olevia.

Pelastusjohtajan tärkein tehtävä taas on varmistaa pelastustoimelle riittävä rahoitus, jotta alueen pelastustoimen pystyy selviämään tehtävistään tehokkaasti.

Muualla Suomessa tämä tuntuu olevan selviö, mikä näkyy muun muassa uusien asemien perustamisena ja virkojen lisäämisenä, mutta Satakunnassa ollaan säästösyistä sulkemassa asemia ja ajamassa ennestään alimitoitettua valmiutta alas. Kysymys kuuluu: miksi?

Tulevat hyvinvointialueen poliittiset päättäjät ovat paljon vartijoina, jos eivät voi luottaa esityksiä valmistelevien virkamiesten ammattitaitoon ja tahtoon riittävän toimintavalmiuden ylläpitämisestä.

Tero Järvelä

palomestari

kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen (ps.)

Ulvila

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut