Eurajoen bakteerilisäys tuskin johtui broilerinlannasta - Lukijalta - Satakunnan Kansa

Eurajoen bakteerilisäys tuskin johtui broilerinlannasta

Eurajoen elokuisen bakteeriongelman syyksi osoitettiin broilerinlanta. Kirjoittajan mielestä teoria ontuu.

13.9. 18:06

Lehdistössä on laajalti käsitelty Eurajoessa elokuussa ilmennyttä bakteeritilannetta. Syyttävä sormi näyttää kääntyneen osoittamaan, kuinkas muuten, maatalouteen ja keväällä levitettyyn broilerinlantaan. Eurajoen vesiensuojeluyhdistys vaatii laajaa selvitystä asiasta ja epäilee lannanlevityksellä olevan suurempaakin yhteiskunnallista merkitystä.

Pidämme puolisoni kanssa Mäkelän rannassa maallamme sijaitsevan uimarannan ulkoista siisteyttä ja kuntoa yllä. Parhaimmillaan nytkin kesällä uimassa kävijöitä oli päivässä yli 30 henkeä, ja tyytyväisiä olivat.

Elokuun 11. päivänä sain puhelun Pyhäjärviseudun ympäristötoimistosta, jossa pyydettiin laittamaan heti jokirantaan kehotus uimisen välttämiseksi 9. elokuuta joen yläjuoksulla (ei siis Mäkelässä) otetuissa näytteissä ilmenneiden bakteerien takia sekä tieto, että lisänäytteiden tuloksia saadaan 13. elokuuta.

Lisänäytteissä ilmenivätkin sitten yli ohjearvojen nousseet bakteeriarvot Mäkelässäkin.

Entisenä maatalousvirkamiehenä ja vielä viljelytoimintaa harjoittavana, jonkinmoisen maatalouskoulutuksenkin aikoinaan saaneena en edelleenkään helposti usko tuon keväisen broilerinlannan aiheuttaneen bakteerilisäystä.

Kylvöjä tehtiin täälläpäin jopa huhtikuun puolella, heti toukokuun alussa, sitten toukokuun puolivälin jälkeen tuli kahden viikon sadetauko ja kylvöt jatkuivat kesäkuun vaihteessa päättyen noin 6. kesäkuuta eli Kustaan päivän aikoihin.

Sääasemani mukaan toukokuussa satoi 129 millimetriä: eniten 6–7.5. yhteensä 58 mm, sitten 17.–19.5. yhteensa 25 mm ja 26.–27.5. yhteensä 26 mm.

Kesäkuussa satoi 35 mm: 12.–14.6. yhteensä 20 mm ja 26.–27.6. yhteensä 12 mm.

Heinäkuun sademäärä oli 42 mm, josta 12 mm 6.–10.7. ja 26 mm 28.–29.7.

Elokuun sademäärä oli 172 mm, josta 11 mm 1.–2.8 ja 27 mm 7.–9.8. ja 80 mm 14.–18.8. ja 12 mm 21.8. sekä 34 mm 25.8.

Mäkelän rannan näytteet olivat 3.6., 6.7. ja 5.8. normaaleja. Näyte 12.8. oli uimiseen kelpaamaton ja sitten 24.8. näyte taas täysin normaali.

Se ihmetyttää, miten bakteerit sateista ja valumista huolimatta poistuivat. Alkujaan bakteereja löytyi aivan Kauttualta asti, myöhemmin selvittelyissä suurimmiksi lähteiksi paikallistettiin Ahmasoja Euran keskustassa ja Ruonoja Euraniityllä.

Tietojeni mukaan suolistobakteerit säilyvät kauemmin kylmässä kuin lämpimässä vedessä. Elokuussa jokiveden pintalämpötila oli mittauksissamme huomattavasti yli 20 asteen jäähtyen vasta aivan loppukuusta. Niiden säilyminen pellossa mullattuina keväästä asti lienee utopiaa.

Lantaa on levitetty kautta aikain ja sehän on parasta kierrätystä. Levitykselle on nyt EU-aikana annettu tarkat ohjeet ja julkisuuteen on kerrottu niitä noudatetun.

Aina on kuitenkin mahdollista, että joillekin alueille olisi joku voinut tässä elokuussa levittää jotakin, mistä ei olisi yleistä tietoa tai sitten asiaan liittyy jotakin muutakin, kuten bakteerit jo Kauttualla.

Toivottavasti saamme asiaan lisäselkoa ensi vuoteen mennessä ja uimarit pääsevät taas katkotta nauttimaan ainutlaatuisesta Eurajoestamme.

Pasi Tuominen

metsätalousneuvos, agrologi, Mäkelän rannan siistijä

Kiukainen

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: