Hyvinvointialueiden hallinnon järjestäminen - Lukijalta - Satakunnan Kansa

Hyvinvointialueiden hallinnon järjestäminen vaatii keskustelua

4.9. 17:00

Keskustelua uusien hyvinvointialueiden toimintaedellytyksistä ja kyvystä huolehtia sote- ja pelastustoimenpalvelujen järjestämisestä on syytä käydä nyt. Näin tulevilla luottamushenkilöillä on tarkka tilannekuva väestön odotuksista ja virheistä, joihin ei pidä sortua järjestettäessä toimintaa. (SK 29.8.)

Hallintoa järjestettäessä pitää varmistaa, että jokaisella valtuustoryhmällä (puolueella) on edustus hyvinvointialueen hallituksessa. Tällöin jokainen valtuustoryhmä pääsee osallistumaan asioiden valmisteluun ja kuulee päätöksenteon taustalla olevat asiat.

Valtuustokäsittelyssä päätösehdotuksen yksityiskohtainen korjaaminen on vaikeata ja joka tapauksessa viivästyttäisi päätösten etenemistä. Kaikkein huonoin vaihtoehto olisi se, että hallitustyöskentelystä pudotetut pienet ryhmät joutuisivat hallintokanteluiden kautta vaikuttamaan päätöksentekoon.

Hallituksen muodostaminen äänestystuloksen perusteella käyttämällä D'Hondt-laskutapaa pudottaa pienet ryhmät pois hallituksesta. Demokratian edistämisen ohella laajapohjaista hallitusta puoltaa mahdollinen alhainen äänestysaktiivisuus, minkä kukaan ei toivoisi toteutuvan.

On tärkeätä, että jokainen valtuustoryhmä saa arvoisensa kohtelun ja pääsee osallistumaan asioiden valmisteluun. Kuntatasolta on esimerkkejä, että hallituksen jäsenillä on yhteisesti vain 80 prosentin osuus äänestystuloksesta tai he edustavat alle 50 prosenttia äänioikeutetuista.

Maakuntatasolla tämä tarkoittaisi, että tuhansilla äänioikeuttaan käyttäneillä ei olisi edustusta asioiden valmistelutyössä.

Kuntien ja hyvinvointialueiden toimivaan vuorovaikutukseen pitää kiinnittää huomiota. Parhaiten tämä ehkä onnistuu siten, että kaupunginjohtajille ja mahdollisille pormestareille annetaan hyvät mahdollisuudet vaikuttaa asioiden valmisteluun hyvinvointialueilla.

Resurssien jakaantuminen kuntien kesken ei tule tapahtumaan tasaisesti hyvinvointialueella. Palvelut pitää kohdentaa tarvelähtöisesti.

Terveyspalveluissa Satakunnassa se tarkoittaa sitä, että Pohjois-Satakunta saa voimavaroja enemmän kuin Etelä-Satakunta. Väestön sairastuvuutta kuvaava indeksi on siellä korkeampi.

Pelastustoimessa voimavaroja pitää myös keskittää sinne, missä ovat isoimmat riskit. Oikeiden päätöksien tekemistä helpottaa, että tarvekartoitukseen ja toiminnan vaikuttavuuden seurantaan kiinnitetään riittävästi huomiota.

Sakari Aalto

Eläkeläinen, vihreät

Ulvila

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: