Digitaalinen tasa-arvo lisää talouskasvua ja työllisyyttä - Lukijalta - Satakunnan Kansa

Digitaalinen tasa-arvo lisää talouskasvua ja työllisyyttä

Vaikka naiset sinänsä Suomessa käyttävät digipalveluita ja internetiä yhtä aktiivisesti kuin miehetkin, ICT-alan ammattilaisista naisten osuus on huolestuttavan pieni.

Tänä keväänä saatiin jo myönteisiäkin uutisia, kun Suomessa pitkän matematiikan kirjoittajista ensimmäistä kertaa yli puolet oli naisia, kirjoittaa Henna Virkkunen.­

8.3. 13:22

Maanantaina 8.3. vietetään kansainvälistä naistenpäivää. Suomi on ollut tasa-arvon edelläkävijä monessa asiassa läpi historian.

Nyt on varmistettava, ettemme digitaalisella aikakaudella jää kehityksessä jälkeen. Digitalisaatio muuttaa hurjaa vauhtia taloutta, yhteiskuntia, työelämää ja ihmisten arkea. Koronapandemia on entisestään nopeuttanut tätä kehitystä.

Vaikka naiset sinänsä Suomessa käyttävät digipalveluita ja internetiä yhtä aktiivisesti kuin miehetkin, ICT-alan ammattilaisista naisten osuus on huolestuttavan pieni. Tekniikan aloilla koulutuksen aloittaneista naisia on 19 prosenttia, ICT-aloilla 15 prosenttia.

Luvut ovat EU-maiden häntäpäässä. Vaarana onkin, että koko naisten työmarkkina-asema ottaa takapakkia, jos emme saa innostettua lisää tyttöjä ja naisia tietotekniikan aloille.

Koko Euroopan unioninkin alueella naisten osuus digialan ammattilaisista on vain 17 prosenttia. Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE on arvioinut, että sukupuolijakauman tasaaminen toisi vuoteen 2050 mennessä EU-alueelle yli kymmenen miljoonaa uutta työpaikkaa sekä 3,5 prosenttiyksikköä paremman työllisyysasteen. Myös bruttokansantuote kasvaisi kymmenisen prosenttia ja sukupuolten välinen palkkatasa-arvo parantuisi.

Tätä kohti on tehtävä työtä nyt kaikilla tasoilla. Suomessa tiedetään, että digitaalinen kuilu tyttöjen ja poikien välillä lähtee kehittymään jo lapsuudessa.

Vaikka digitaalisissa taidoissa ei ole eroja, itseluottamuksessa on. Kyse on ennen kaikkea kulttuurista ja yhteiskunnallisista asenteista, jotka vaikuttavat koulutusvalintoihin, työuraan ja palkkakehitykseen vuosikymmeniksi.

Selkeintä ero on niin sanotuissa STEM-aineissa, joissa kirjoittajien ja tutkinnon suorittaneiden naisten määrä on ollut vuosikausia miehiä selvästi matalampi. Tätä on kutsuttu sukupuolten tasa-arvon paradoksiksi. Mitä tasa-arvoisempi maa muuten on, sitä suurempi on kuilu STEM-alojen koulutuksessa ja työllistymisessä sukupuolten välillä.

Tänä keväänä saatiin jo myönteisiäkin uutisia, kun Suomessa pitkän matematiikan kirjoittajista ensimmäistä kertaa yli puolet oli naisia. Ylipäänsä luonnontieteitä kirjoitetaan nyt ylioppilaskirjoituksissa aiempaa enemmän. Taustalla ovat varmasti isoimpana syynä korkeakoulujen muuttuneet opiskelijavalinnan perusteet, mutta myös pitkäjänteinen työ lukiokoulutuksen kehittämiseksi ja LUMA Suomi -hanke.

Tämä toivottavasti rohkaisee naisia suuntaamaan teknillisille aloille aiempaa enemmän. Uutta otetta vaaditaan kuitenkin myös työelämässä, jotta naiset jäävät alalle.

Nuoret tarvitsevat työuransa tueksi myönteisiä ja kannustavia esikuvia ja myös naisia johtotehtäviin. Edelleen myös häirintä ja syrjintä ajaa naisia ja vähemmistöjä pois työpaikoilta, ja siksi niiden kitkeminen on tärkeää.

Naisten osuuden vahvistaminen digitaalisessa maailmassa vaatii määrätietoista työtä, ja monien asenteiden ja tottumusten muutosta. Se on ehdottoman tärkeää tasa-arvoisemman tulevaisuuden varmistamiseksi.

Henna Virkkunen

europarlamentaarikko (kok./EPP)

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?