Metsänomistaja päättää metsiensä käytöstä - Lukijalta - Satakunnan Kansa

Metsänomistaja päättää metsiensä käytöstä

Kirjoittajat ovat sitä mieltä, että puuta on metsissä enemmän kuin kertaakaan 200 vuoteen ja suomalainen metsänhoito on maailman parasta.

29.12.2020 8:00

Tuomo Hurme ja Jorma Hinkkanen syyllistävät metsänomistajia, haluavat hakkuiden vähentämistä ja kommentoivat metsänhoitoyhdistysten toimintaa (Satakunnan Kansan nettisivu 26.12.).

Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito vaatii työtä ja tuloa. Metsäsektori maksaa pelkästään veroja 3,5 miljardia euroa vuosittain. Hakkuita vähentämällä leikataan hyvinvointia.

Hakkuiden vähentäminen on myös kymmeniä kertoja metsänhoidon lisäämistä kalliimpaa ilmastonmuutoksen hillintää.

Puolet yli 600 000 metsänomistajasta on eläkeläisiä, vajaa puolet palkansaajia ja 9 prosenttia maataloustuottajia. Jokaisella on omat metsätavoitteet. Jokainen tavoite on oikein. Hakkuupakkoa ei ole, eikä sitä tule.

Metsänomistajat investoivat metsänhoitoon kymmeniä miljoonia euroja vuosittain. Siksi metsät kasvavat erinomaisesti. Puuta on metsissä enemmän kuin kertaakaan 200 vuoteen. Suomalainen metsänhoito on maailman parasta.

Metsävarojen kasvu alkoi 70-luvulla. Tuolloin aloitettiin avohakkuut harsintahakkuiden jälkeen. Metsistä avohakataan vuosittain alle 1 prosentti. Alat ovat pieniä, Etelä-Suomessa noin 1 hehtaari.

Kaikesta ihmistoiminnasta jää jälki luontoon. Luonnonhoidolla huomioidaan hakkuiden ekologinen kestävyys. Toimet suunnitellaan ja toteutetaan samoin kaikissa hakkuutavoissa.

Metsiensuojelua edistetään vapaaehtoisen METSO-ohjelman kautta. Kannustamme metsänomistajia sopimuksiin.

Monimuotoisuustyö on tuloksekasta ja sitä jatketaan. Metsälajien uhanalaisuus on elinympäristöistä parasta (Suomen lajien uhanalaisuus 2019). Yksittäinen hakkuutapa ei ole uhanalaisuuden syy. Ei siis ratkaisukaan.

Hurme ja Hinkkanen esittävät kuitenkin siirtymistä vain jatkuvaan kasvatukseen. Luonnonvarakeskuksen asiantuntijalausunto avohakkuita koskevassa lakiesityksessä tyrmää toiveen. Jatkuvassa kasvatuksessa metsän uudistuminen on epävarmaa, puuston kasvu jopa neljänneksen pienempää, monimuotoisuudelle arvokkaan lehti- ja järeän puun määrä vähenee ja juurikäävän torjunta vaikeutuu.

Turvemaiden metsänhoidossa jatkuvaa kasvatusta kannattaa lisätä tuhkalannoitusten ohella ilmasto- ja vesistövaikutusten vuoksi.

Raiskauspuheineen Hurme ja Hinkkanen kuvaavat paitsi arvomaailmaansa, myös metsäkeskustelun tasoa, jonka metsänomistajat ja metsäammattilaiset kohtaavat jatkuvasti.

Metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n arvojen ytimessä on maanomistajan omaisuudensuojan ja päätösvallan puolustaminen. Näiden suhteen ei ole neuvottelutarvetta, eikä -varaa.

Markus Nissinen

Kenttäpäällikkö, MTK-metsälinja

Olli Mäki

Toiminnanjohtaja, Metsänhoitoyhdistys Satakunta

Nissinen ja Mäki kirjoittavat myös Metsänhoitoyhdistys Lounametsän ja Metsänhoitoyhdistys Karhun puolesta

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: