Porin on siirrettävä katseensa 2030- ja 2040-luvulle – minimitavoite on Porin yliopistokeskuksen vahvistaminen, maksimitavoite on oma yliopisto - Lukijalta - Satakunnan Kansa

Porin on siirrettävä katseensa 2030- ja 2040-luvulle – minimitavoite on Porin yliopistokeskuksen vahvistaminen, maksimitavoite on oma yliopisto

Porin ehkä vaikuttavin 2000-luvun onnistuminen liittyy yliopistokeskusmallin legitimointiin vuonna 2004, kirjoittaa Timo Aro.

14.12.2020 18:14

Suomen kasvu perustuu koulutukseen, tutkimukseen, tuotekehitykseen, innovaatioihin ja tuottavuuteen. Jokainen osaamiseen sijoitettu euro tulee tutkitusti taloudellisesti ja henkisesti moninkertaisena takaisin. Satakunta ja Pori eivät ole tästä poikkeus.

Porin ehkä vaikuttavin 2000-luvun onnistuminen liittyy yliopistokeskusmallin legitimointiin vuonna 2004. Tämä loi alustan Porin yliopistokeskuksen kehitykselle nollapisteestä nykyiseen asemaan.

Tähän ei pidä tyytyä, vaan katse on siirrettävä pitkälle 2030- ja 2040-luvulle.

Hallituksen tavoitteena on korkeakoulutettujen määrän nostaminen 50 prosenttiin nuoriin aikuisista vuoteen 2030 mennessä, koulutustason nosto, korkeakoulujen hakijasuman purkaminen ja korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen. Tavoitteiden toteutuminen kytkeytyy koulutuksen alueelliseen saavutettavuuteen.

Porin seudun kannalta kyse on Porin yliopistokeskuksen tulevasta roolista, asemasta ja merkityksestä. Mahdollisuuksien ikkuna on 2000-luvun alun tavoin jälleen auki – ainakin pienen hetken.

Ikkunasta avautuu useita vaihtoehtoisia näkymiä: Porin yliopistokeskuksen vahvistaminen, alueellisten kokeilujen käynnistäminen, korkeakouluyhteistyön syventäminen, Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston kaltaisten konsortioiden tai Länsi-Suomen alueen korkeakouluyhteistyön selvittäminen, virtuaaliyliopistomallien kokeileminen, yksityisten yliopistojen houkutteleminen alueelle ja kruununa Porin tai Satakunnan oma yliopisto.

Valitsematta jättäminen ei ole vaihtoehto 1970-luvun tavoin.

Minimitavoite nykyisessä tilanteessa on Porin yliopistokeskuksen vahvistaminen. ”Mikkelin, Porin ja Seinäjoen yliopistokeskuksilla voisi olla vahvempi rooli”, kuten tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on haastatteluissa todennut. Maksimitavoite on janan toisessa päässä eli oma yliopisto.

Koulutuspoliittisen selonteon linjaukset avaavat pian mahdollisuudet alueellisiin kokeiluihin korkeakouluyhteistyössä. Lappeenrannan teknillisen yliopiston etabloituminen Lahteen on oppikirjaesimerkki siitä, kuinka utooppisista unelmista tulee todellisuutta, kun korkeakoulujen, kaupunkien, elinkeinoelämän ja valtion yhteiset strategiset tavoitteet yhdistyvät.

Virtuaaliyliopisto(t) on potentiaalinen tulevaisuuden korkeakoulun malli, jossa korkeakoulutusta tarjotaan rajattomasti sähköisten välineiden avulla aika-, etäisyys- ja paikkariippumattomasti. Jokaiseen vaihtoehtoon sopii tavoitteet ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän lisäämisestä, kuten esimerkiksi Peter Vesterbacka on toistuvasti osoittanut.

Porin yliopistokeskus käynnisti viime keväänä oman strategiatyönsä. Sen jälkeen hallituksen linjaukset ovat entisestään korostaneet tulevaisuusaskelten merkitystä ja alueen tahtotilaa. Jatkossa alueen oma tuki on ratkaisevaa siinä, edetäänkö tasaisilla kukonaskelilla vai tavoitellaanko tiikerinloikkaa.

Näen neljä tavoitetta vuoteen 2040 mennessä, joissa Porin yliopistokeskuksella ja ammattikorkeakouluilla on tärkeä rooli. Tavoitteet liittyvät väestön koulutus- ja osaamistason nostamiseen, korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen, tutkimus- ja kehitystoiminnan vahvistamiseen yrityslähtöisesti sekä ulkomaisten vaihto- ja tutkinto-opiskelijoiden määrän hallittuun lisäämiseen ja kiinnittämiseen alueelle. Jos näissä tavoitteissa onnistutaan, luodaan perusta alueen muulle menestymiselle, uusiutumiselle ja myönteisille kerrannaisvaikutuksille.

Carpe diem on kirjaimellisesti juuri nyt!

Timo Aro

valtiotieteen tohtori

johtava asiantuntija, aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: