Suomi on ainoa todellinen salmonellan nollatoleranssimaa - Lukijalta - Satakunnan Kansa

Lukijalta: Suomi on ainoa todellinen salmonellan nollatoleranssimaa – kotimaisesta lihasta tai munista tartuntaa ei juuri voi saada, Yhdysvalloissa noin joka kolmas muna on yllätyssellainen

Konstit salmonellattomuuden ylläpitoon ovat kovia, kirjoittaa Martin Ylikännö.­

20.5.2018 14:15

Huhtikuussa uutisoitiin ison emakkosikalan saaneen salmonellatartunnan. Koska tapaus sattui Suomessa, siitä ylipäätään uutisoitiin. Muualla EU:ssa asian uutisarvo olisi ollut samaa luokkaa sadetta seuranneen poudan kanssa. Ainahan tuotantoeläimissä salmonellaa on.

Suomen lisäksi unionin maista ainoastaan Ruotsi vastustaa salmonellaa systemaattisesti. Suomi kuitenkin on ainoa todellinen nollatoleranssimaa.

Ruotsissa salmonellalihaa käytetään lihavalmisteisiin, koska bakteeri tuhoutuu kypsennyksen yhteydessä. Suomessakin lainsäädäntö mahdollistaisi tämän, mutta lihayritykset eivät halua ottaa riskiä, että tuotantolinja pääsisi saastumaan.

Konstit salmonellattomuuden ylläpitoon ovat kovia. Nyt tartunnan saaneella tilalla kaikki eläimet hävitettiin. Seuraava vaihe on kaiken irtaimen irrottaminen, pesu ja uudelleen kasaaminen. Osia rakenteista voidaan joutua purkamaan ja rakentamaan uudelleen.

Tuotannon voi aloittaa uudelleen, kun rakennuksesta on saatu riittävän monet puhtaat näytteet. Puoli vuotta lienee minimiaika.

Tosin vakuutuksen piiriin tilan on mahdollista päästä vasta, kun tuotanto on ollut puhdasta 12 kuukauden ajan. Saneerauksen epäonnistuminen siis tarkoittaa lähes varmaa konkurssia, jos tartunta uusiutuu vakuutuksettomalla jaksolla.

Riskiä jaetaan teurastamokohtaisilla, tuottajien maksamilla, ryhmävakuutuksilla. Näissä kuitenkin on luonnollisesti korvauskatto, jolloin useampi vahinko vuodessa saattaa johtaa koko ketjun vakuutuksettomaan tilaan. Riski yksittäisen tilan kannalta on valtava.

Suomessa lainsäätäjä on päätynyt vastustamaan salmonellaa kansanterveydellisistä syistä. Ruotsissa samasta syystä valtio osallistuu myös riskin kantoon ja saneerauskustannuksiin. Suomessa riski on aina tuottajalla pois lukien rehujen mukana tulevat tartunnat, joista vastaavat rehujen valmistajat. Raisio Oyj:n 2009 salmonellatapaus maksoi yhtiölle suunnilleen 50 miljoonaa euroa.

Suomessa todetaan vuosittain noin 2 000 salmonellatapausta ihmisillä. Näistä 80 prosenttia on saatu ulkomailla. 400 tapausta on kotimaista alkuperää.

Lähteenä ovat yleensä idut tai vihannekset. Kotimaisesta lihasta tai munista tartuntaa ei juuri voi saada, ellei saastuminen ole tapahtunut esimerkiksi omassa keittiössä. Vertailun vuoksi esimerkiksi Yhdysvalloissa noin joka kolmas muna on yllätyssellainen.

Salmonella on vain yksi monista taudeista, joita Suomessa ei ruokaketjussa ja tuotantoeläimissä esiinny. Tähän on päästy vuosikymmenien määrätietoisella työllä ja melkoisilla taloudellisilla uhrauksilla.

Tämänkin lisäpanostuksen kustannusten läpivienti ketjussa on osoittautunut varsin vaikeaksi. Kotimainen ei voi olla kaupassa sen kalliimpaa kuin tuontitavarakaan.

Kotimaiseen vaihtoehtoon päätyminen kaupassa on kuitenkin myös arvostuksen osoitus tästä poikkeuksellisen korkeasta ruokaturvasta. Kaikkea voi aina sattua, mutta ainakin tähän asti suomalainen malli on menestyksekäs, ja kuluttaja voi tätä vaatia vain niin kauan kuin tuotanto on suomalaisten omissa käsissä.

Kirjoittaja on huittislainen yrittäjä.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?