Johdan noin 50-paikkaista ikäihmisten yksikköä. Ennen virallisia määräyksiä teimme palvelupäällikön kanssa päätöksen sulkea yksikkömme ovet ulkopuolisilta henkilöiltä. Se tarkoitti monien henkilökohtaisten kontaktien päättymistä toistaiseksi. Erittäin murheellista on, etteivät asukkaamme saa tavata läheisiään totuttuun tapaan.
Miten asukkaat ja omaiset ovat asian ottaneet? Tilanteeseen nähden erittäin hyvin ja ovat kiittäneet päätöstä.
Olen sanonut, että tällaisessa tilanteessa ei ensimmäisenä panikoi ikäihminen, jos hänen lähellään on turvallinen henkilökunta järjestämässä huolenpidon, hoivan, lämmön, maittavan ateriapalvelun, turvallisuuden, välittämisen ja muut ihmisen perustarpeet. Myös rupatteluseura on merkittävää.
Asukkaamme ovat kokeneet pommitukset, nälänhädän, vuosien sodan ja muuta ikävää. He ovat kasvattaneet omat lapsensa arvostamaan elämän perusarvoja ja turvallisuutta ja siksi uskon, että sen vuoksi läheisetkään eivät panikoi ikäviä rajoituksia. Henkilökunnan tärkeimpiä asioita on käytännön tasolla perustarpeiden lisäksi tarjota käytöksellään tasapainoisuutta ja tulevaisuuden luottamuksen synnyttämistä.
Olen sanonut, että korona voi tulla meille vain henkilökunnan kautta, vaikka henkilökunta tekee parhaansa. Tänä päivänä kiitän Luojaani, että vielä meillä ei ole ollut mitään edes flunssaan rinnastettavaa tautia.
Erittäin tärkeää tässä tilanteessa on tiedottaminen asukkaille, omaisille ja henkilökunnalle. Näin pysyy eri osapuolilla näkemys missä mennään. Ainakin tänään.
Pari asiaa on korona-aikana raivostuttanut. Ensimmäinen on koronasta tiedottaminen ja kyselyjen tekeminen. On tullut jopa ihan hyvääkin ohjeistusta mitä erilaisimmilta tahoilta, mutta merkittäviltä tahoilta on tullut varsin myöhään ja melko ala-arvoista ohjeistusta.
On tullut tiedotetta STM:ltä, THL:ltä, avilta, perusturvalta, Halilta... Monen sivun tiedotteita erilaisine taustapykälineen, joista suurin osa ei koske meidän toimintaamme.
Miksi eri viranomaiset eivät pysty keskittämään tiedottamista yhdelle taholle, jolta tulisi selkokielistä ytimekästä ohjeistusta? Nyt ohjeistus on sitä, että tänään määrätään jonkin suojaimen käyttämistä ja ylihuomenna määräys muuttuukin suositukseksi.
Sanon suoraan, etten ole ”pätkääkään” kiinnostunut asetus- tai lakipykälistä, jotka ovat ohjeistuksen pohjana, vaan siitä, että yksi tietävä ja luotettava taho tiedottaa selkokielellä, mikä on virallinen linja ja toimintatapa.
Toinen raivostuttava asia on, että ”kukaan” ei tiedä mitä suojaimia pitää käyttää ja missäkin tilanteessa. On luvattu, että suojaimia riittää, mutta haluaisin tietää, missä niitä on? On monenlaista kauppiasta kauppaamassa törkyhintaan erilaisia desejä ja suojaimia. Miksi kukaan ei koordinoi suojainten hankintaa?
Viime viikolla sain ensimmäisen ilahduttavan sähköpostin, kun sairaanhoitopiiristä kysyttiin suojainten tilannetta ja mikä on viikkotarve. Lähettäjä antoi ymmärtää, että sairaanhoitopiiri tulee jakelemaan suojaimia mahdollisuuksien mukaan eri toimijoille. Laitoimme tarveluettelon ja tällä viikolla on tapahtunut jakelu. Aivan loistavaa.
Olen kirjoittanut sairaanhoitopiirille, että toivottavasti tässä maassa sairaanhoitopiirit organisoisivat suojainten jakelun eri toimijoille. Sairaanhoitopiireillä on paras käytännön asiantuntemus eri tautiuhista, kyky tiedottaa, tuntevat eri tilanteiden suojautumistarpeen sekä sairaanhoitopiireillä on vankka kyky hankintojen tekemiseen.
Meillä toimipisteiden johtajilla on muutakin tekemistä kuin lukea mitä erilaisempia ohjeita, jotka tulevat eri tahoilta. Toinen asia on suojainten hankkiminen ylihintaan satunnaisilta kaupparatsuilta.
Toivottavasti nyt opitaan, miten oleellista on, että eri sote-yksiköissä tehdään työt vakituisella sitoutuneella henkilökunnalla ja käytetään luotettavia sijaisia. Jos töitä tehdään hyvin vaihtuvalla henkilökunnalla, niin uskon sen heijastuvan näissä olosuhteissa asukkaan elämässä ja turvallisuuden tunteessa.
Näissä hetkissä merkittävää on, että henkilökunta sitoutuu valtakunnan ja yksikön toimintaohjeisiin. Siitä iloitsen minä tällä hetkellä suuresti omassa työyhteisössäni.
Hannu Lautamäki
Ulvilan Vanhustenhuoltoyhdistys ry, toiminnanjohtaja
Pappilanlammen Palvelukeskus
