Amerikkalaisen juurimusiikin sanansaattaja

Jussi Syren And The Groundbrakersien bluegrassmusiikkia soitetaan viikoittain radioissa Amerikassa ja Australiassa, mutta Suomessa se on marginaalissa.

Kari Mankonen
Amerikkalaisen juurimusiikin sanansaattaja

Jussi Syren lähtee keikalle kelillä kuin kelillä.

Erkki SaarinenSastamala

Syrenin suvun rock-vaihe alkoi 1900-luvun alussa, kun Syrenin Kallelta Hangossa kysyttiin, osaatko pyörittää kiviporaa.

"Ei Huittisisa semmosta miestä olekaan, joka ei poran päässä ole pysynyt", äijät huusivat vierestä.

Ja niin Jussi Syrenin isoisän isästä tuli kivimies.

Hänen saavutuksiaan voi ihailla vaikka Keikyän voimalaitoksella, jossa Kalle oli myöhemmin tekemässä laitoksen komeaa kivijalkaa.

Lähes sata vuotta myöhemmin Jussi Syren katseli sairaalassa käsiään ja ihmetteli tuleeko niistä enää mitään.

Hän oli viettänyt vakavan kolarin jälkeen kuukauden sairaalassa.

–Perna ja pallea olivat repeytyneet ja lonkka murskaantunut. Paino oli hoitojakson aikana pudonnut 90 kilosta 60 kiloon, Syren kertoo.

Onnettomuus sattui Nummi-Pusulan Ikkalassa, kun henkilöauto tuli ohjaajanpuoleisesta ovesta sisään. Syren oli tajuissaan kun ambulanssi tuli.

–Se toinen kuski sanoi, ettei hän ehtinyt tehdä mitään. Onneksi auton vauhti oli hiljainen.

Sen Jussi muistaa vielä hyvin niistä 22 vuotta sitten eletyistä päivistä, että kädet olivat pitkän aikaa kuin eri paria. Kun hän otti mandoliinin käteensä, soittamisesta ei tahtonut tulla mitään.

Kari Mankonen
Amerikassa hämmästellään, miten suomalainen bluegrass-bändi voi olla näin aito.

Amerikassa hämmästellään, miten suomalainen bluegrass-bändi voi olla näin aito.

Kaiken kaikkiaan toipumiseen kului puoli vuotta. Uusi yhtye Jussi Syren And The Groundbrakers oli vastikään perustettu, ja onnettomuus oli melkoinen isku tuoreelle orkesterille.

Jussi Syrenille se toi mukanaan jotain hyvääkin.

–Monet ihmiset kuluttavat elämänsä haaveillen asioista, mutta eivät silti tee niiden toteuttamiseksi yhtään mitään. Se, että tajusin Nummi-Pusulassa kuinka pienestä elämä on kiinni, sai minut ajattelemaan, että nyt on paras aika alkaa tehdä, jos jotain ylipäänsä aikoo tehdä, Syren sanoo.

Siinä vaiheessa Syrenin suku siirtyi bluegrass-vaiheeseen.

Toipuminen tapahtui yllättävänkin nopeasti, sillä 32-vuotiaalla miehellä oli erinomainen peruskunto.

–Olen aina ajatellut, että ihmisen on pidettävä itsestään huolta sekä henkisesti että fyysisesti. Siinä tilanteessa huomasi, että siitä on hyötyä.

Syrenillä on nyt viisi lasta, mutta kun kolari sattui, heistä oli syntynyt vasta kolme. Nuorin lapsi oli alle vuoden ikäinen.

–Myös se motivoi paranemaan nopeasti, hän sanoo.

Musiikki oli ottanut Syrenin takinliepeestä kiinni jo Vammalan Rukoushuoneen kitarakerhossa joskus 70-luvulla. Hän soitti pianoakin muutamia vuosia, mutta sitten rockabilly rantautui rytinällä Suomeen 1970-luvun lopulla.

–Ensimmäisen levyn tein Red Hot –bändin kanssa 1981. Omia idoleitani olivat Johnny Cashin ja Hank Williamsin tyyppiset country-laulajat, sekä Carl Perkins, jonka genree oli juuri rockabilly, Syren kertoo.

The Groundbreakers perustettiin 1995, ja kitara vaihtui mandoliiniin kun bluegrass tuli kuvaan. Syren alkoi tehdä tosissaan töitä ottaakseen musiikkityylin haltuun.

Bluegrass-bändien musiikki ei mahdu radion soittolistojen valtavirtaan Suomessa, eikä Groundbreakersin naamoja ole televisiossakaan nähty kuin kolme kertaa — viimeksi 11 vuotta sitten.

–Siitä huolimatta meillä on 70—80 keikkaa vuodessa. Bluegrass-musiikki on arkipäiväistä soittajan työtä eikä mitään starailua. Parasta on kun keikan jälkeen väki tulee kiittämään, ja sanomaan, että tämän illan muistan koko ikäni. Viimeksi joku sanoi, että oli kuin olisi ollut jossakin normaalielämän ulkopuolella, ja vielä selvin päin, Syren nauraa.

Kova työ on tuottanut tulosta. Bändin levyt ovat saaneet ylistäviä arvioita varsinkin Amerikassa, jossa hämmästellään, miten suomalainen bluegrass-bändi voi olla näin aito.

–Viime vuosina olemme tajunneet, että me olemme puolivahingossa jatkaneet perinnettä, joka USA:ssa on jäänyt unohduksiin. Kun me olemme soittaneet hämyisissä kapakoissa akustisesti musiikkiamme, soittotyyli on iskevämpi kuin niillä bändeillä, jotka soittelevat isoilla festareilla ja käyttävät suuria äänentoistojärjestelmiä hyväkseen, Syren kertoo.

Tällä hetkellä Jussi Syren And The Groundbrakers on tunnetuin ja kysytyin suomalainen bluegrass-bändi. Yhtye on kiertänyt Amerikassa yhdessätoista osavaltiossa ja monissa Euroopan maissa. Toukokuun puolivälissä yhtye suuntaa Saksaan, jossa se esiintyy Bühlin kansainvälisillä Bluegrass-festivaaleilla ja saman tien myös Monheim Am Rheinissä sijaitsevassa live-musiikkiin erikoistuneessa pubissa, Spielmannissa.

–Säkylässä me esiinnymme Huvila Haapsaaressa 27. toukokuuta ja Ruotsinpyhtään Bluegrass-festivaaleille lähdemme 10. kesäkuuta. Siellä on tänä vuonna jo 30-vuotisjuhlat, Syren mainitsee.

Jussi Syren And The Groundbrakers on tulossa tulevana kesänä soittamaan myös 13. heinäkuuta Porin Kirkkopuistoon.

–Tulevaisuus näyttää hyvältä. Jos me nyt saamme keikalla sata ihmistä onnelliseksi, eikä kukaan koskaan anna meille muuta kuin positiivista palautetta, pystymme samaan varmasti tuhannenkin ihmisen edessä. Ei bluegrass niin ihmeellistä ole, soitetaanhan Suomessa eksoottisempaakin musiikkia.

–Kuten tangoa, Syren sanoo.

Kari Mankonen
Jussi Syren And The Groundbrakers esiintyy 13. heinäkuuta Porin Kirkkopuistossa.

Jussi Syren And The Groundbrakers esiintyy 13. heinäkuuta Porin Kirkkopuistossa.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös

Sammio