Pori Jazz

Trumpetistin tilinpäätös: Verneri Pohjola tutustuu isäänsä kuoleman jälkeen, musiikin kautta

Pori Jazz
Trumpetistin tilinpäätös: Verneri Pohjola tutustuu isäänsä kuoleman jälkeen, musiikin kautta

Verneri Pohjola tulkitsee nyt isänsä luomia melodioita. Omat uudet sävellykset saavat odottaa.

Mikko EloPori

Trumpetisti Verneri Pohjola myöntää tosiasiat suoraan. Suhde isä-Pekkaan ja hänen musiikkiinsa on ollut vuosien varrella kaikkea muuta kuin mutkaton.

Suhdetta on hankaloittanut ulkopuolisten palvonta basisti-säveltäjä Pekka Pohjolaa kohtaan. Pojan ei ole ollut helppo käsitellä sitä valtavaa ylistystä, jota hänen isänsä saa osakseen.

–Pekalla on kauheasti faneja, jotka jumaloivat häntä ja pitävät häntä suurin piirtein yli-ihmisenä. Minun on ollut inhottavaa kuunnella sellaista, sillä Pekka oli vain ihminen ja jopa tosi ongelmainen ihminen. Hänen lähellään oli usein haastava elää, Verneri Pohjola vuodattaa.

–Olen suhtautunut varauksellisesti myös hänen musiikkiinsa, sillä en ole jaksanut sitä kaikkialta tulevaa hehkutusta. Tämä on aiheuttanut minussa sellaisen vastareaktion, että ei hänen musiikkinsa oikeasti ole mitään ihmeellistä.

Pekka Pohjola kuoli vuonna 2008 vain 56 vuoden iässä. Vernerin mukaan moni asia jäi käsittelemättä isän ja pojan välillä. Omaa, etäiseksi kuvailemaansa isäsuhdettaan hän on puntaroinut aina psykoterapiassa asti.

Nyt, 40 ikävuoden lähestyessä, Verneri on tarttunut ensimmäistä kertaa isänsä musiikkiin. Hän on levyttänyt Pekka-nimen saaneen albumillisen isänsä kappaleita ja kiertää esittämässä näitä viisihenkisen Verneri Pohjola Groupin kanssa.

Hän kuvailee isän musiikilliseen perintöön sukeltamista voimaannuttavaksi ja rauhoittavaksi, uudelleen ystäväksi tulemisen ja rauhan solmimisen prosessiksi.

–On ihanaa huomata, että musan kautta Pekka on edelleen osa meidän elämäämme. Hän on vahvasti läsnä myös omalle pojalleni, vaikka he eivät koskaan tavanneet.

Vaikka Verneri kuvaileekin Pekan musiikin jääneen itselleen jopa vieraaksi, on hän kohdannut osan isänsä tuotannosta läheisemmin joissakin elämänvaiheissaan. Nämä kohtaamiset ovat vaikuttaneet Pekka-levyn ja -keikkojen kappalevalintoihin.

Vuonna 1980 julkaistu, yli 14-minuuttinen järkäle Kätkävaaran lohikäärme tuli mukaan sen takia, että se oli Vernerin lapsuuden suosikkibiisi.

–Siitä tuli tavallaan itse keksimäni sadun soundtrack. Kuvittelin mielessäni lohikäärmeen ja sen, missä kohtaa biisiä se hyökkää. Siitä tuli hetkeksi jo lapsena sellainen fiilis, että isällä on tämmöistä siistiä musaa.

Kaikkein suurimpina suosikkeinaan Verneri valitsi mukaan kappaleet Innocent Questions ja Benjamin, jotka on alun perin julkaistu Changing Waters -levyllä vuonna 1992. 1990-luvulla Verneri pääsi kiertämään isänsä yhtyeen mukana, ja nämä kaksi kappaletta tekivät suurimman vaikutuksen.

–Se oli mahtavaa aikaa, kun aloin itse olla yhä innostuneempi soittamisesta ja musasta. Teini-ikäisen mieleen toimi hyvin tuollainen mahtipontinen proge-rock kovien soittajien soittamana.

Verneri halusi täydentää albumin sellaisilla kappaleilla, jotka eivät olleet hänelle ennakkoon tuttuja juuri ollenkaan. Tätä varten hän kuunteli Pekan kaikkein vanhinta tuotantoa aivan tuoreilla korvilla.

Hän tiesi, että näillä levyillä on pitkiä kappaleita pitkine rakenteineen. Lähtökohta oli vapaa – biiseistä saatettiin jättää osia kylmästi pois, jotta saatiin raivattua tilaa improvisoiduille osuuksille.

–Päätin jo etukäteen, että jos joku yksittäinen kohta tekee kuunnellessa minuun vaikutuksen, nostan sen uudeksi keskiöksi omassa versiossani siitä kappaleesta.

Loppuvuonna 2016 moni asia loksahti kohdalleen. Verneri Pohjola oli lupautunut ystävänsä Jukka Perkon pyynnöstä tekemään isänsä musiikista jotakin Viapori Jazzia varten.

Samaan aikaan Verneri oli jumissa oman tulevan levynsä kanssa. Kovat paineet saivat hänet ylistressaantuneeksi ja väsyneeksi, ja levytys oli pakko perua viime tingassa.

Pekka-musan soitto tuntui samaan aikaan tosi hyvältä. Bändi toimi alusta lähtien. Päätin sitten, että levytän nyt tämän, kun omaa musiikkia sisältävä levy siirtyi hamaan tulevaisuuteen.

Vaikka Verneri Pohjola on käsitellyt isänsä kappaleita varsin vapaasti, hän on huomannut kappaleiden vahvan ytimen säilyvän. Hän on alkanut kunnioittaa isäänsä musiikintekijänä aivan uudella tavalla.

Verneri on alkanut arvostaa isänsä musiikkia omilla ehdoillaan, vapaana Pekka Pohjola -fanien hehkutuksesta. Hän on erityisen mielissään tekemästään yksinkertaisesta havainnosta: nämähän ovat tosi hienoja biisejä, tämähän on siistiä musaa.

Hän intoutuu ilman erillistä kehotusta vertailemaan itseään ja isäänsä musiikintekijöinä. Sekä yhdistäviä että erottavia piirteitä löytyy.

–Yhteistä meille on se, että pyrimme molemmat ikään kuin paljastamaan totuuden tai optimaalisen ratkaisun missä tahansa melodiassa. Yritämme päästä ytimeen, Verneri aloittaa.

–Siinä mielessä me eroamme toisistamme, että minä pyrin tekemään musiikkia orgaanisemmaksi niin, että musiikilla on vapaus elää eri esittäjien kautta. Tässä on varmaankin jazzillisuuden ja mahtipontisen progressiivisuuden ero.

Verneri puhuu isänsä jättämästä musiikillisesta perinnöstä hyvin konkreettisella tasolla. Pekka on jättänyt hänen mukaansa sukulaisilleen arvokkaan taiteellisen omaisuuden.

–Se on ikään kuin minun musiikkiani myös, vaikka en ole alun perin niitä kappaleita tehnytkään. Minulla on erityisoikeus käsitellä niitä ominani, Verneri painottaa.

Millaiset terveiset Verneri Pohjola haluaa nyt, Pekka-projektin rikastuttamana, lähettää isälleen?

–Ehkä se minun oma ajatukseni on, että et ollut jumala etkä yli-ihminen, mutta arvostan silti sinun musaasi. Ei se haittaa, ettet ollut jumala etkä yli-ihminen.

Verneri Pohjola Group esittää Pekka Pohjolan musiikkia Kirjurinluodossa lauantaina 15. heinäkuuta klo 19.

Verneri ja Pekka Pohjola

Vuonna 1977 syntynyt trumpetisti Verneri Pohjola on Suomen arvostetuimpia jazzmuusikoita.

Vasta 15-vuotiaana trumpetinsoiton aloittanut Verneri Pohjola on saanut lukuisia palkintoja niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Hänet tunnetaan soolotuotantonsa lisäksi Ilmiliekki Quartetista, Quintessencestä ja lukuisista vierailuista.

Pekka Pohjola (1952–2008) on säveltäjänä ja basistina yksi Suomen kaikkien aikojen arvostetuimmista.

Pohjola nousi maineeseen 1970-luvun alussa Wigwamin basistina ja ponnisti sitten soolouralle.

2000-luvulle asti musiikkia luonut Pohjola teki 1970-luvun lopussa yhteistyötä myös muun muassa Mike Oldfieldin kanssa.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös