Taulu, joka kasvoi näyttelyksi – yhteistyö Vesa Haltsosen ja Mirva Tolppasen kanssa sai kuvataiteilija Seija Levannon talvijään murtumaan

Kun Garland-levyn kansi syntyi, Levanto ei ollut kuullut kappaleista säveltäkään. Mutta Mielikuvia-näyttelyssä kaikki biisit ovat kuvia lauluista.

Hanna Laasanen
Taulu, joka kasvoi näyttelyksi – yhteistyö Vesa Haltsosen ja Mirva Tolppasen kanssa sai kuvataiteilija Seija Levannon talvijään murtumaan

Seija Levanto löysi omasta elämästään tuttuja piirteitä maailmasta, josta Vesa Haltsosen ja Mirva Tolppasen laulut kertovat.

Pirkko AaltoNakkila

Taidemaalari Seija Levanto nauraa, että hän on kuin karhu, joka menee talviunille.

–Vaikka työskentelen ympäri vuoden, talvi on jähmeää aikaa. Viime talvena olin erityisen jäässä. Tein töitä, mutta en missään flow-tilassa.

Katselemme Seijan työtiloissa Nakkilassa näyttelijäpariskunta Vesa Haltsosen ja Mirva Tolppasen kanssa taulua, joka on myös kaksikon Garland-levyn kansi.

–Tämän taulun maalaamisen aikana jäät lähtivät, kertoo Seija.

Mutta miten jäät lähtivät ja miten levyn kansi kasvoi kokonaiseksi näyttelyksi, se kertomiseksi pitää palata viime vuoteen. Silloin Mirva Tolppanen täytti 40 vuotta.

Vesa ja Mirva on aina pitäneet Seija Levannon töistä.

–Kun kävelimme Nortamonkadulla, jäimme gallerian eteen fiilistelemään.

Kun Mirvan syntymäpäivä läheni, Vesa marssi galleriaan.

–Sieltä pomppasi yksi taulu. Ajattelin, että Mirva voisi tykätä siitä.

Tuulen voimalla -taulu oli ostos, joka meni täysin nappiin.

–Se sopi hyvin, koska olen luontoaktivisti. Taulussa on tuulivoimalan mylly ja meidän unelmatalo, kertoo Mirva.

–Tämä punainen talo, näyttää Vesa.

Siis se talo, joka näkyy myös Tolppasen ja Haltsosen Garlandin kannessa.

Muutakin mielenkiintoista oli ilmassa. Garlandin biisit alkoivat saada muotoaan ja sekin oli selvää, että studioon mennään.

Oli biisit, oli sanat, mutta entäs se levyn kansi. Mitä siinä pitäisi olla? Molemmat tykkäsivät intiaanikulttuurista ja lännen jutuista. Voisiko kannessa olla valokuva noista aiheista?

–En muista, kumpi sanoi ääneen, että pitäisikö levyn kannessa olla kaikkien biisien aiheet? Mirva kertoo.

Kuvat vilisivät päässä. Välillä vähän ahdistikin. Vesa istui olohuoneen lattialla. Mirva nojasi portaisiin ja kirjasi ylös visioita.

Sitten välähti.

–Sanoin Veskulle, että tiedätkö, minkä äsken kuvailit? Kuvailit Seijan maalaaman taulun, jota ei ole vielä tehty.

Vesa marssi taiteilijan luo ja esitti asiansa.

–Olin otettu jo pelkästä ajatuksesta, muistelee Seija.

Vesa kertoi Seijalle, mitä kappaleet käsittelet. Kuvat alkoi vilistää nyt vuorostaan Seijan päässä. Mutta musiikin suhteen tilanne olikin mielenkiintoinen.

–En kuullut yhtäkään levyn biisiä koko aikana, kun maalasin. Nyt mentiin sanat edellä.

Syntyi taulu nimeltä Eräänä tuulisena sunnuntaina. Sen näkeminen liikutti.

–Itkettiin täällä kaikki vuoron perään. Oli niin hienoa, kun joku muu näki samat asiat. Omalla tavallaan ja syvemminkin.

Hanna Laasanen
Eräänä tuulisena sunnuntaina -taulussa pariskunta kirmaa viiniköynnöksen päällä. Garland tarkoittaa suomeksi kukkaköynnöstä.

Eräänä tuulisena sunnuntaina -taulussa pariskunta kirmaa viiniköynnöksen päällä. Garland tarkoittaa suomeksi kukkaköynnöstä.

Mirva ja Vesa saivat kunnian nimetä työn.

–Levy on heidän taiteellinen tuotoksensa. Kaikki on lähtenyt heistä. Minä vain maalaan sen kuvaksi.

Nimen tausta on henkilökohtainen, eivätkä Vesa ja Mirva avaa sitä enempää. Nimeen mahtuu kuitenkin enemmän kuin yksi tuulinen sunnuntai.

Nyt Seijalla virtasi. Hyvä niin, sillä taiteilijana hänen vuodenkiertonsa loppuun jazz-näyttelyyn.

–Jazz-näyttely on myös iso kysymysmerkki. En voi tietää, mitä minusta irtoaa.

Seijan mielessä pyöri monia teemoja, mutta Eräänä tuulisena sunnuntaina ei jättänyt rauhaan.

Seija kävi Vesa Haltsosen 30-vuotisjuhlakonsertissa ja sai levyn toukokuun puolessa välissä. Taulujen luonnostelu alkoi 16.5.

Taiteilija pyytää muutaman kerran anteeksi, ennen kuin kertoo suhteestaan musiikkiin. Hän on entinen hevigimma. Garland edustaa ihan toista maailmaa, folkia ja countrya.

–Se kategoria, johon Garland kuuluu, ei ole ollut minulle ykkösjuttu.

Mirvaa ja Vesaa naurattaa, kun Seija kertoi helpotuksestaan. Helpotus tuli siitä, ettei Garlandissä ollut rivitanssimeininkiä.

Kuvataiteilija Seija Levanto

Syntynyt 1960 Reisjärvellä.

Asuu Nakkilassa

Päätoiminen kuvataiteilija vuodesta 2008.

Muut näyttelyt 2018:

Naivismin juhlaa, 19.5–19.8 Iittala

Taikapeilissä, 24.9.2018–19.1.2019 Kulttuurikeskus Vanha Paukku, Lapuan taidemuseo

3e Biennale, D'Art Naif & Singulier 6.9.–21.10, Chateau de Warroux, Belgia.

Levyn musiikki täydensi sitä tunnelmaa, johon tekstit olivat Seijan vieneet.

–Väitän, että olen kuunnellut Garlandia enemmän kuin kukaan muu, hän nauraa.

Mirva Tolppasen lyriikka tulee lähelle.

Garlandissa on maailma, jota koen itsekin eläneeni. Eletyn elämän kauttahan me kaiken peilaamme, miettii Seija.

Nimikappale Garland (I'll find my way back) on siitä hyvä esimerkki.

–Nimikappaleessa aistitaan syksyä ja lähestyvää talvea. Jos olen rinnaltasi pois, se johtuu vain talvesta. Keväällä taas herään, mukailee Seija laulun tarinaa.

Hanna Laasanen
Puut, jotka eivät tule koskaan takaisin, sielut, jotka eivät pääse laskeutumaan. Ne tulevat Mirja Tolppaselle mieleen Seija Levannon taulusta Menetetyt puut.

Puut, jotka eivät tule koskaan takaisin, sielut, jotka eivät pääse laskeutumaan. Ne tulevat Mirja Tolppaselle mieleen Seija Levannon taulusta Menetetyt puut.

Galleria Seija Levannossa lauantaina avautuvan Mielikuvia-näyttelyn kaikki työt ovat siis Garlandin kappaleista. Mutta mukana on myös Levannon tuotannolle tuttu nuorallatanssi.

–Elämä on nuorallatanssia, ihanaa, jännittävää ja haurasta. Joka hetki on mahdollisuus onnistua tai pudota.

Garlandin kannessa pariskunta kirmaa viiniköynnöstä pitkin. Tuulen voimassa kuljetaan pyykkinarulla.

–Pyykkiä pestessä vapaudutaan jostain, saadaan puhdasta pöytään.

Näyttelijä-muusikko -duo sai sytykkeen kuvataiteilijasta ja päin vastoin. Mikä naivismissa naivismista kiehtoi Vesaa ja Mirvaa?

–Naivismista tulee aina hyvälle tuulelle. Vaikka aihe oli maailmanlopun meininkiä, taulua katsoessa huomaa, että taas alkaa hymyilyttää. Naivismissa kaiho, kaipaus ja melankolia ovat lähellä toisiaan, miettii Vesa.

Mirva kiittää Seijan värien käyttöä, töiden kauneutta ja herkkyyttä.

–Herkkyys näkyy myös siveltimen jäljessä. Työt eivät jätä kylmäksi.

Mielikuvia 14.-22.7 2018, Galleria Seija Levanto, Nortamonkatu 4, Pori.


Kommentit (3)

  • Valkoparta

    Minusta se, että joku osaa ja kykenee tekemään jotain näin hienoa, on todella hyödyllistä. Hieno maalaus seinällä saa aina hyvälle mielelle, suosittelen näiden taiteilijoiden taulujen ostamista!

  • Matti

    Esimerkiksi mitä?

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös

Sammio