Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Tällainen on uusittu Satakunnan museo: Eriskummallisia esineitä, kurkistuksia koteihin ja 10 000 vuotta historiaa kolmessa kerroksessa

1. Koti silloin ennen Museossa voi kurkistaa arkisiin satakuntalaiskoteihin eri vuosikymmeniltä ja vuosisadoilta. Asumista ja elämää esittelevät näyttelyssä pienoismallit ja interiöörit. Vanhin pienoismalleista kuvaa pronssikautista maatilaa. 1800-luvun pirttiin pääsee jo kurkistamaan sisälle. Vieressä on kokeilupiste, jossa museovieraat pääsevät testaamaan kaulauslautaa mankelointiin tai pyörittämään rukkia.   Esillä on Juséliuksen perheen herrainhuone jykevine tammipuisine uusrenessanssihuonekaluineen. Siellä paljastuu vuorineuvos Fritz Arthur Juséliuksen lempiharrastus ja Sigrid-tyttären koulumenestys. Ylellinen huone on luotu 1930-luvun valokuvien perusteella, mutta kalustus näytti todennäköisesti pitkälti samanlaiselta jo vuosituhannen vaihteessa. Sitä voi siten verrata museossa esillä olevaan sahatyöläisen yhden huoneen vaatimattomaan kotiin samalta ajalta. 1930–1940-luvun huoneesta voi löytää muun muassa paperinukkeja, sota-ajan ostokortteja ja paperikangaskenkiä. Uusin olohuone on lähiökodista 1970-luvulta, ajalta jolloin Poriin oli juuri rakennettu Pormestarinluodon ja Sampolan lähiöt.   2. Elävät esineet Kuomulliset kauppaneuvos Johan Grönfeltin hevosvaunut 1830-40-luvulta. Vangin kahleet. Talvisodan aikainen pommi Reposaaresta. Jääkiekkomaalivahti Matti Janssonin DDR:stä hankkima maski.   Näyttelyn tavoitteena on herättää museon kokoelmien esineet eloon tuomalla esiin niihin liittyviä tarinoita. Ja herättää esineiden avulla historia eloon. Kaikkien esinevitriinien edessä on kosketusnäyttöjä, joiden avulla pääsee lukemaan lisää esineistä, niiden taustoista ja yhteyksistä historiallisiin henkilöihin ja tapahtumiin. Museossa on myös hämmästelyhylly. Siellä on outoja esineitä museokokoelmista: pallokalalamppu, Durga-hindujumalattaren patsas Jaavalta ja 1600-luvun anatomianukke. Satakunnan museo perustettiin vuonna 1888, ja sen alkuaikoina esineitä kerättiin opettaja Matti Kauppisen kotiin. Tuolloin arvostettiin mahdollisimman eriskummallisia esineitä, ja niinpä museon kokoelmiin kuuluu edelleen myös tällaisia tavaroita. 3. Esihistoria Museon keskikerroksessa esitellään laajasti esihistoriaa. Vanhimmat esillä olevista esineistä ovat talttoja 9000 vuoden takaa mesoliittiselta kivikaudelta, jolloin ihminen saapui Satakuntaan.   Rautakaudelta on teetetty museoon naisen ja miehen asujen kopiot. Naisen muinaisasu on Euran emännän puku 1000-luvun alkupuolelta. Tämän puvun malli saatiin 1969 Euran Luistarista löydetystä haudasta. Siellä säilyneiden kangaspalojen avulla pystyttiin selvittämään, millainen juhlapuku oli ollut. Puvun ennallistus valmistui 1982, ja sen jälkeen pukuja on valmistettu useita. Presidentti Tarja Halonen teki muinaisasun tunnetuksi käyttämällä 2001 Euran emännän pukua itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Rautakauden miehen miekan kopio vastaa ulkonäöltään ja grammamääräisesti täysin aitoa rautakautista miekkaa. Nähtävissä on myös animaatio, joka on ensimmäinen mallinnus maan kohoamisesta Satakunnan rannikolla.   4. Henkinen elämä Mitä on satakuntalaisuus ja satakuntalainen identiteetti, kysytään museon ylimmässä kerroksessa. Siellä esiin nousee maakunnan kulttuuri- ja urheiluelämä, uskomukset, uskonto ja herätysliikkeet. Museon kolmanteen kerrokseen on tuotu kirjailija Maila Talvion Satakunta-sali, jonka osia oli nähtävillä myös Satakunnan museon vanhassa, vuonna 2000 suljetussa perusnäyttelyssä. Talvion puoliso oli Jooseppi Mikkola , Helsingin yliopiston satakuntalaisen osakunnan inspehtori. Pariskunnan Helsingin huvilalla oli tämä Satakunta-sali, jossa satakuntalaiset ylioppilaat kokoontuivat 1910–1940-luvuilla. Interiööri tarjoaa esimerkin 1900-luvun alun jugendista. Ylimmässä kerroksessa voi nähdä myös muun muassa kappaleen Akseli Gallen-Kallelan tuhoutunutta freskoa Juséliuksen mausoleumista, Veli-Pekka Ketolan pelipaidan mestaruusvuodelta 1978 ja iskelmälaulaja Veikko Tuomen esineistöä. Tai lukea Köyliön Lallin tarinan nykypäivään sovitettuna sarjakuvaversiona. Satakunnan museon uusi perusnäyttely Elon merkkejä avautuu yleisölle torstaina 8.3. kello 11. Uutta näyttelyä rakennettiin kahden vuoden ajan. Näyttely esittelee kolmessa kerroksessa elämää Porissa ja Satakunnassa. Näyttely kattaa noin 10 000 vuotta historiaa. Yksi näyttelyn erityisteema on ruokakulttuuri, josta löytyy tietoa joka kerroksesta. Lapsille on rakennettu lisää leikkipaikkoja ja tekemistä. Museossa voi esimerkiksi ottaa tuntumaa kyntämiseen hevosen kanssa. Keskelle näyttelyä on rakennettu Taavi Koskisen lautan ulkoasua jäljittelevä Taavi-lava erilaisia tapahtumia varten. Historiaa on elävöitetty porilaisen Drawery Workshopin piirroskuvilla. Vanhasta perusnäyttelystä säilytettiin Pekkalan maakauppa ja Porin kaupungin pienoismalli. Näyttelyn käsikirjoituksesta ja sisällön suunnittelusta vastasi Satakunnan museon henkilökunta. Näyttelyarkkitehtuurin suunnitteli kuopiolainen Partanen & Lamusuo Oy.