Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Taidetta ei tarvitse pelätä - Porin taidemuseossa rymistellään alas norsunluutornista erikoisen äänioppaan avulla

Entä jos taidenäyttelyssä opas puhuisikin teosten sijaan tuijottavista porilaisista, luvattomista oikaisuista toisten pihojen poikki, lattiassa olevista kulumista tai banaanin mausta? Porin taidemuseossa luodaan taidenäyttelyyn erikoisinta ääniopasta, mihin olen koskaan törmännyt. Perinteisestihän museon äänioppaissa puhuu taiteen asiantuntija, joka jakaa tietämystään esillä olevista teoksista. Nyt ääniopasta tehdään työpajassa, jossa osallistujat kertovat siitä, mitä he havaitsivat matkalla taidemuseoon. He muistelevat muualla näkemäänsä taidetta ja kuvailevat toisilleen taideteosten sijaan esimerkiksi seinää. Tästä tulee taatusti vielä oudompi kuin Anssi Kasitonnin niitä näitä höpöttävä ääniopas hänen Mänttään viime kesänsä kokoamaansa Kommandona-näyttelyyn. Mistä ihmeestä on kyse? Työpajaa vetää venäläistaustainen ja Lontoossa työskentelevä taiteilija Alisa Oleva . Hän on aiemmin tehnyt muun muassa B-Tour -taideprojektin, jossa ihmiset piirsivät omannäköisiään karttoja oppaaksi kaupungissa kulkemiseen. Piirrostehtävän jälkeen he vaihtoivat karttoja tuntemattoman kanssa ja yrittivät kulkea tämän piirtämää reittiä. Myös tämä työpaja alkaa sillä, että osallistujat piirtävän kartan matkastaan taidemuseolle. Harmi kyllä työpajaan ei ole uskaltautunut mukaan paikallisia, mikä oli taiteilijan tavoite. Ryhmä koostuu Aalto-yliopiston opiskelijoista. Ryhmän piirtämistä kartoista ilmenee kaikenkirjavia asioita. Matkalla museolle on puhuttu kuolleen ihmisen näkemisestä, syöty suklaata, iloittu maamerkkinä toimineen Keski-Porin kirkon löytymisestä ja oikaistu luvattomasti pihojen poikki. Moni on kulkenut tai autoillut mitään havainnoimatta, kuin automaattiohjauksella. Harjoituksesta ilmenee sama asia, mikä hämmästytti Olevaa aiemmin B-Tour -taideprojektissa. – Käytän usein karttoja, koska ne näyttävät heti, miten eri tavoin ihmiset ajattelevat, havainnoivat tilaa ja kiinnittävät huomiota asioihin. Jollekin toisen piirtämä kartta voi olla täysin käsittämätön ja mahdoton seurata, Oleva sanoo. Oleva on innostunut filosofi Georges Perecin käsitteestä infra ordinary, jolla tarkoitetaan hyvin arkisia ilmiöitä, joita emme tavallisesti havaitse. Kun ihminen pysähtyy ja tarkkailee ympäristöään tarkasti, hän alkaa huomata asioita, joihin ei yleensä kiinnitä huomiota: pintamateriaaleja ja pieniä yksityiskohtia. Olevan työpajassa osallistujat etsivät lähes tyhjästä taidemuseon Projektihuoneesta jotakin esiteltävää, kuten valkoisen seinän, puisen piirustusalustan, toisen ihmisen, sähköjohdon tai kuluman lattiassa. Kyse on taidemuseon roolin keikauttamisesta, jota tehdään Porissa tänä keväänä monin tavoin. Hallissa museon kokoelmien varasto loihditaan näyttelyksi . Projektihuoneessa Aalto-yliopiston Curating, managing and meditating art -maisteriohjelman opiskelijat yrittävät ravistella taidemuseoon liittyviä käsityksiä. Tahallaan provosoivan äänioppaan luominen on osa tätä työtä. – Useimmat meistä eivät koskaan käytä museoissa äänioppaita. Ne pyrkivät hallitsemaan ja ohjaamaan liikaa kokemusta taidetta katsoessa. Haluamme ohjata ihmisiä ajattelemaan museota toisin, kokemaan sen myös aistien, äänten ja henkilökohtaisen kokemuksen kautta, sanoo yksi näyttelyn kuraattoreista, opiskelija Vanessa Kowalski . Opiskelijat luovat kevään aikana Projektihuoneeseen näyttelyn, joka liittyy suurempaan näyttelytilaan Halliin esille tuleviin Porin taidemuseon kokoelmiin. Opiskelijat luovat näyttelyssään videoinstallaation, jonka pohjana käytetään Porin taidemuseon taidekokoelmiensa teoksista kuvaamia 2429:ää valokuvaa. Opiskelijat käsittelevät nämä kuvat videoinstallaatioksi, joka tulee esille Projektihuoneeseen. He loivat työtä varten tietokoneohjelman, joka määritti, miten pitkään jokaista teosta näytetään. Aika määräytyy muun muassa taiteilijan syntymävuoden, teoksen syntyvuoden ja kuvaamishetken perusteella. Tällä opiskelijat halusivat ilmaista, kuinka järjetöntä taideteosten arvottaminen on. Lopputuloksena syntyy videoinstallaatio niin valtaisasta teosten vyörystä, ettei kukaan kykene ottamaan siitä vastaan kuin pienen osan. Sen äärelle johdattaa tämä omituinen ääniopas. Edes Oleva ei vielä tiedä, millainen siitä lopulta tulee. Opiskelijat sanovat museon merkitsevän itselleen monia arvokkaita asioita, kuten uuden oppimista ja viihtymistä. – Mutta museo on myös norsunluutorni, johon saavuttamaton älykköfilosofi on lukkiutunut sisälle. Yritämme luoda vaihtoehtoisen äänioppaan, jonka avulla voi päästä ulos siitä norsunluutornista, sanovat opiskelijat Kowalski ja Vera Kavaleuskaya. Artikkelia on muokattu torstaina kello 16: Opiskelijat eivät ole filmanneet videoinstallaatiota varten teoksia Porin taidemuseon kokoelmista, vaan käyttävät installaationsa pohjana Porin taidemuseon taidekokoelmistaan kuvaamia valokuvia. Haudattu aika -näyttelyn lähtökohtana on Porin taidemuseon kokoelmien väliaikainen sijoittaminen suureen näyttelytilaan, Halliin. Aalto-yliopiston Curating, managing and mediating art -maisteriohjelman opiskelijat luovat Porin taidemuseon Projektihuoneeseen videoinstallaation, jossa he käyttävät Porin taidemuseon kokoelmiensa teoksista kuvaamia valokuvia. Osana näyttelyn yleisöohjelmaa opiskelijat luovat taiteilijoiden ja yleisön kanssa vaihtoehtoisen äänioppaan näyttelyä varten. Tarkoituksena on tutkia museon arkistoja ja kokoelmia tavalla, joka auttaa ajattelemaan taidemuseon rooleja tuoreesta näkökulmasta. Projektiin kuuluu työpajoja, installaatioita ja keskustelutilaisuuksia. Opiskelijaryhmän työtä johtavat professori Nora Sternfeld ja lehtori Marko Karo. Näyttely avautuu 1.6. Avajaisissa esiintyy performanssi- ja tanssitaiteilija Tove Sahlin.