Taas on mistä valita: Viisi tärppiä Porin ja Harjavallan Museoiden yöhön ja Viikkarin kyläjuhlaan

Viikkarin kyläjuhlaa ja Museoiden yötä vietetään taas hienossa säässä

Heikki Westergård
Taas on mistä valita: Viisi tärppiä Porin ja Harjavallan Museoiden yöhön ja Viikkarin kyläjuhlaan

Vuonna 2013 Museoiden yön performanssi esitettiin kesäisissä olosuhteissa, ja hyvältä näyttää nytkin.

Jukkapekka VarjonenPori

Joillakin tapahtumilla näyttää olevan säänhaltija puolellaan.

Tällainen on esimerkiksi lauantaina kahdeksatta kertaa samaan aikaan järjestettävät Museoiden yö ja Viikkarin kyläjuhla.

–No, kerran ripotteli, naurahtaa porilaiseen vaatimattomaan tapaan Tea Söderlund Viikkarin kyläjuhlista.

Vaikka Satakunnan Museo ei näyttelytilojen remontin vuoksi olekaan tänä vuonna mukana happeningissa, riittää ilmaista kulttuuritarjontaa ja ruohonjuuriaktivismia koko perheelle.

1. 1950-luvun puuhuussi

Rosenlew-museossa viime lauantaina avatussa Maat, metsät, tehtaat -näyttelyssä sukelletaan 1950-luvulle.

Suuret ikäluokat voivat kertoa, onko näyttelyn 1950-luvun olohuone ja puuhuussi oikea, vai puuttuuko kokemuksesta esimerkiksi haju?

Kari Mankonen
Rosenlew-museon näkemys 50-luvun huussista.

Rosenlew-museon näkemys 50-luvun huussista.

Lastentarhatalo Saimassa Viikkarin kyläjuhlaa vietetään merellisessä hengessä, kun merellisiä tarinoita musiikin kera kertoo oikea vanha merimies.

Samalla voi tutustua Vähälinnankatu 2:ssa sijaitsevaan lastentarhamuseoon, joka on varmaan monelle porilaiselle vielä tuntematon nähtävyys.

2. Viikkarin villit

Rakennuskulttuuritalo Toivon elokuvanäytöksinä nähdään Yleisradion tuottama ja porilaisen Noora Männistön kirjoittama ja ohjaama nostalginen 5. osaan sijoittuva lastensarja Viikkarin villit vuodelta 1989.

Lastensarja kertoo uuteen kerrostaloon muuttaneen ja läheisen puutalon äidin ja lasten yhteiselämästä. Samassa pihapiirissä Männistö teki vuonna 1984 pitkän lastenelokuvan Helenan hoitola (1984).

Männistölle myönnettiin vuonna 1983 Risto Jarva -palkinto lyhytelokuvasta Kotirauha.

Siksi on luontevaa, että kyläjuhlien toinen elokuvakokemus on Risto Jarvan elokuva Mies joka ei osannut sanoa ei (1975).

Helsingin puu-Vallilassa 1970-luvun modernistisen rakennusbuumin aikaan kuvattu komedia esitetään kyläjuhlan päätteeksi kello 15.

3. Faaraota ja jazzia

Porilaisen kulttuurin superlauantaihin on perinteisesti kuulunut vahvasti musiikki.

Niin nytkin: Viikkarin kyläjuhlilla esiintyy monimuotoinen blues-punk-zydeco-roots-orkesteri Faarao Pirttikangas ja Kuhmalahden Nubialaiset,

Rosenlewin museossa 1950-luvun jazz-standareja esittää Henhouse Quartet ja Porin taidemuseossa muusikon ja kuvataiteilijan uraa yhdistelevä Heikki Hautala & Hyvät veljet.

Porin taidemuseossa taiteilijan puheenvuoron esittävät Anna Estarriola ja Anja Karkku-Hohti.

Taidemuseossa voi lisäksi osallistua Suomi 100 -nuttutalkoihin ja lähteä ulkoveistosten kuvaussafarille, jossa kuvataan julkisia taideteoksia suomenkieliseen Wikipediaan.

4. Lapsille vähän kaikkea

Kulttuurin superlauantaissa lapset ovat aina olleet erityisasemassa.

Luontotalo Arkin fossiili-näyttelyn hengessä lapset voivat muovailla dinosauruksia ja fossiileja vahasta sekä maalata kalliomaalauksia pihalla.

Rosenlew-museon edustalla voi seurata Satasirkuksen tulitaiteilijoiden harjoituksia, Toivon pihassa on perinteinen lasten majanrakennuspaja.

Viikkarissa on tarjolla myös mm. aarteen etsintää ja Saimassa merihenkinen seikkailurata. Viikkarin lapsiviihdyttäjiin kuuluvat myös Tahvo-klovni ja Kutilan Manta.

5. Siluettijäähyväiset

Harjavallassa Emil Cedercreutzin museossa on tarjolla origami- ja askartelutyöpajoja.

Origamien taittelua ohjaa kuvataitelija Tatsuo Hoshika ja lasten askartelutyöpajaa taidekäsityöläinen Marianne Friberg.

Osana ohjelmaa museoiden yössä mukana on myös siluettitaiteilija Sirkka Lekman.

Jussi Rakkolainen
Useita kertoja Emil Cedercreutzin museossa esiintynyt Sirkka Lekman jättää Harjavallassa jäähyväiset siluettitaiteilijana.

Useita kertoja Emil Cedercreutzin museossa esiintynyt Sirkka Lekman jättää Harjavallassa jäähyväiset siluettitaiteilijana.

Kolmekymmentä vuotta siluetteja leikanneen Sirkka Lekmanin vierailu museossa on ainutlaatuinen, sillä Lekman päättää siluettitaiteilijan uransa tänä kesänä ja leikkaa nyt muotokuvia Emil Cedercreutzin museossa viimeistä kertaa.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös