Palmgren-festivaalilla Porissa nousee esiin oopperalaulaja Maikki Järnefelt-Palmgrenin värikäs elämäntarina

Selim Palmgrenin puoliso oli oman aikansa suurimpia laulutaiteilijoita. Sopraano Christin Högnabba loi hänen elämästään tarinallisen konsertin.

f
Palmgren-festivaalilla Porissa nousee esiin oopperalaulaja Maikki Järnefelt-Palmgrenin värikäs elämäntarina

Sopraano Christin Högnabba on perehtynyt Maikki Järnefelt-Palmgrenin uraan ja elämään. Hän käsikirjoitti niistä konserttikertomuksen. Hän esiintyy Porissa yhdessä miehensä, pianisti Stefan Lindgrenin kanssa.

Sini KuvajaPori

–Hän palveli musiikkia ja sanoituksia, heittäytyi intohimoisesti musiikkiin ja antoi sille kaikkensa. Iso osa hänen menestystään oli tämä persoonallisuus.

Nyt puhutaan Selim Palmgrenin puolisosta, oopperalaulaja Maikki Järnefelt-Palmgrenista, ja äänessä on sopraano Christin Högnabba.

Högnabba eläytyy Porissa lauantaina Järnefelt-Palmgrenin elämään sanoin ja sävelin. Hän laulaa tämän aikansa suuren sopraanon esittämiä lauluja suomeksi ja ruotsiksi ja lukee tämän elämästä kertovia tekstikatkelmia.

Konsertissa häntä säestää puoliso Stefan Lindgren, joka työskentelee pianistina Tukholman kuninkaallisessa filharmonisessa orkesterissa. Högnabba on kotoisin Pohjanmaalta, mutta pariskunta asuu nykyisin Ruotsissa.

Kiinnostus Palmgreniin lähti siitä, että Högnabba halusi levyttää ruotsinkielisiä lauluja Sibeliuksen varjoon jääneiltä suomalaissäveltäjiltä. Hän tutki Sibelius-Akatemian kirjastossa vanhoja sävellyksiä ja löysi paljon aiemmin levyttämättömiä lauluja.

Aineistoa kertyi niin paljon, että Högnabba ja Lindgren tekivät kaksi levytystä. Högnabbaa alkoi kiinnostaa linkki Armas Järnefeltin ja Selim Palmgrenin välillä: Maikki Järnefelt. Näin syntyi ajatus tarinallisesta konsertista.

Sopraano Maikki Järnefelt-Palmgren (1871–1929) oli menestyksekäs laulaja, joka konsertoi lähes kaikissa Euroopan maissa. Hänen yksityiselämänsä oli värikästä.

Maikki Järnefelt ja Armas Järnefelt olivat naimisissa, ja heillä oli yhteinen lapsi. Perheen hajoaminen ja Maikki Järnefeltin liitto Selim Palmgrenin kanssa oli aikanaan skandaali.

–Hän menetti tyttärensä huoltajuuden, mikä oli varmasti kova isku, Högnabba sanoo.

Konserttikertomuksen käsikirjoitus perustuu Marja-Liisa Koivulehdon kirjaan Maikki Järnefelt-Palmgren: laulajattaren elämä (1987). Sitä lukiessaan Högnabba sai käsityksen sinnikkäästä ja periksi antamattomasta naisesta, jonka elämässä musiikki oli ykkössijalla.

–Hän tuntui löytävän sielunkumppanin Selim Palmgrenista. Oli ihastuttavaa lukea heidän yhteisestä elämästään: Miten rakastuneita he olivat ja miten he tukivat toisiaan, Högnabba toteaa.

Palmgren sävelsi useita teoksia nimenomaan puolisonsa laaja-alaiselle äänelle.

–Palmgrenin lauluissa on paljon suuria hyppyjä, ne ovat laajoja ja vaativia teoksia. Palmgren ymmärtää hyvin sanojen merkitystä ja värittää tuntemuksia upealla tavalla, Högnabba kuvailee.

Hän perehtyi Maikki Järnefelt-Palmgrenin lauluun kuuntelemalla tämän levytyksiä. Högnabba sai niistä esiintymiseensä inspiraatiota vaikka luokin lauluista omat tulkintansa.

–Hän esiintyi dramaattisesti eläytyen, heittäytyen musiikkiin. Hänelle musiikin ei tarvinnut olla hillittyä ja siistiä, vaan siinä oli intohimoa.

Raatihuoneen lauantainen konsertti on esitetty aiemmin oopperafestivaalilla Ruotsissa sekä Savonlinnassa. Järnefelt-Palmgrenin elämää käsittelevät tekstit Högnabba lukee suomeksi, ja myös ruotsiksi esitettävien laulujen tekstiä voi seurata suomennoksina.

Järnefelt-Palmgrenin elämästä lukiessaan Högnabba kiinnitti huomiota siihen, kuinka työlästä laulajan uran luominen oli sata vuotta sitten. Konserttijärjestelyt piti hoitaa itse kirjeitse. Kumpikin aviomiehistä olikin tavallaan myös puolisonsa manageri.

Järnefelt-Palmgrenin elämä päättyi dramaattisesti 57-vuotiaana. Hän sai aivohalvauksen Turun tuomiokirkossa kesken Palmgrenin Turun lilja -kantaatin kenraaliharjoituksia vuonna 1929 ja menehtyi pian sen jälkeen sairaalassa.

Konsertissa elämäntarinaa kuljetetaan musiikin kautta suomalaissäveltäjien lauluin. Esillä ovat luonnollisesti puolisot Järnefelt ja Palmgren mutta myös Oskar Merikanto ja Jean Sibelius.

Mukana on niin harvinaisia lauluja kuin tunnettuja teoksia. Högnabba valitsi esimerkiksi konsertin loppuun, kuoleman jälkeistä tunnelmaa kuvaamaan Sibeliuksen laulun Var det en dröm?

Sopraanoita Järnefelt-Palmgrenia ja Högnabbaa yhdistää ainakin yksi asia: työskentely yhdessä aviomiehen kanssa.

–Yhteistyö on helppoa, kun sitä on tehnyt niin pitkään ja tuntee toisen myös muusikkona niin hyvin. Myös miehelläni on suuri into tuoda esille näitä suomalaissäveltäjiä, Högnabba sanoo.

Artikkelia on muokattu 14.2. kello 9. Artikkelin yhteydessä olevaan tietolaatikkoon lisättiin Palmgren ja P-ystävät konsertin päivämäärä.

Kun ensi kerran silmäs näin – Konserttikertomus Maikki Järnefelt-Palmgrenin elämästä Porin Raatihuoneella lauantaina 17.2. kello 15. Vapaa pääsy, ohjelma 20/10 euroa.

Palmgren-festivaali

Festivaali on Porissa 14.–17.2.

Palmgren ja P-ystävät

Satakunnan Soitannollisen seuran konsertti tutkii pilke silmäkulmassa, onko P-kirjaimella säveltäjän sukunimen alussa yhtenäistävää vaikutusta sävellyksiin.

Konsertti rakentuu Selim Palmgrenin sävellysten ympärille, mutta musiikkia kuullaan myös mm. säveltäjiltä Arvo Pärt, Giacomo Puccini, Tauno Pylkkänen ja Sergei Prokofjev.

Konsertti on Palmgren-salissa keskiviikkona 14.2. kello 19.

Crystallizations

Pori Sinfoniettan konsertti 15.2. Promenadisalissa kello 19. Solisteina kapellimestari Janne Nisonen, joka tarttuu myös viuluun, Minna Pensola ja Janne Räyttyä. Ohjelmistossa musiikkia säveltäjiltä Philipp Glass, Steve Reich, Uljas Pulkkis ja Elliot Carter.

Palmgrenin jäljillä

Palmgren-konservatorioon opiskelijat esittävät nimikkosäveltäjän 140-vuotissyntymäpäivän kunniaksi musiikkia barokin aikakaudelta nykypäivään. Palmgren-salissa 16.2. kello 19. Vapaa pääsy.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös

Sammio