Kirja-arvio: Osallistuiko Suomi holokaustiin? – Kaksi kirjaa valottaa sotavankien kohtaloita

Kirja-arvio: Osallistuiko Suomi holokaustiin? – Kaksi kirjaa valottaa sotavankien kohtaloita
Pekka Harttila

Kirjat

Jyrki Juusela: Vankipataljoona. Er. P 21:n ja Er. Työkomppanian ryömäläiset ja kommunistit jatkosodan aikana 1941-1944. Atena Kustannus Oy. 2017. 351 sivua.

Ida Suolahti: Yhteiset sotavangit. Suomen ja Saksan vankiluovutukset jatkosodassa. Gummerus Kustannus Oy. 2017. 461 sivua.

Suomen kohtaloita toisessa maailmansodassa on tutkittu vuosikymmenien ajan. Vaikka varsinaisista sotatapahtumista löytyy jatkuvasti selviteltävää, niistä on vähitellen siirrytty käsittelemään entistä enemmän "yksilökeskeisiä" aiheita. Tämänkin syksyn kirjatulvasta löytyy useampia esimerkkejä.

Maisteri Jyrki Juusela käsittelee huolellisesti kirjoitetussa kirjassaan vankiloista ja turvasäilöstä rintamalle siirrettyjä, joista osa lopulta kunnostautui, osa loikkasi miltei heti Neuvostoliiton puolelle. Jälkimmäisiä sitten pudotettiin kymmenittäin eri puolille Suomea desanttina. Porinkin tienoilla näitä pidätettäessä käytiin tulitaisteluja vielä heinäkuussa 1944.

Juuselan huolellisuutta osoittavat kirjassa olevat yksityiskohtaiset henkilöluettelot. Näistä ilmenee muun muassa, että toistakymmentä turvasäilössä ja maanpetoksesta ynnä muista syistä vankilassa ollutta päätyi sodan jälkeen kansanedustajaksi ja osa heistä jopa ministeriksi.

Tohtori Ida Suolahden kirja perustuu hänen väitöskirjaansa. Sen lähtökohtana ovat jatkosodan aikaiset, yhteensä vajaat 6000 sotavankia käsittäneet molemminpuoliset luovutukset.

Saksa luovutti neuvostoarmeijassa olleita lähinnä suomensukuisia vankeja, Suomi usein siellä olleita saksankielisiä, joukossa muutama kymmenen juutalaista. Jälkimmäisten osalta Suolahti katsoo tämänkin osoittavan Suomen olleen mukana holokaustin toimeenpanossa. Tästä voidaan olla eri mieltä vallankin kun näiden juutalaisten lopullisen kohtalon selvittäminen on osoittautunut vaikeaksi. Israel tai juutalainen maailmanyhteisö ei ole koskaan syyttänyt Suomea tällaisesta – päinvastoin.

Ida Suolahden jossain määrin raskaslukuisessa kirjassa jää vielä asioita avoimeksi. Vielä on suljettuna arkistoja, joista voitaisiin saada valaistusta selvittämättömiin kysymyksiin.


Kommentit (1)

  • Nimetön

    Saadaanko koko totuutta koskaan selville, on hyvin epävarmaa, siksi paljon arkaluonteisia arkistoja ehdittiin tuhota ennen sodan päättymistä. Tämä ehkä pelastaa Suomen häpeälliseltä totuuden paljastumiselta.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös