Musiikki

Miksi Suomesta tulee niin paljon hyviä kapellimestareita? Raumalaislähtöinen Hannu Lintu nostaa selitykseksi kansanluonteen

50 vuotta: Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestari nauttii matkustamisesta ja kotielämästä Helsingissä.

Meeri Utti
Miksi Suomesta tulee niin paljon hyviä kapellimestareita? Raumalaislähtöinen Hannu Lintu nostaa selitykseksi kansanluonteen

Kapellimestari Hannu Lintu nauttii työstään Radion sinfoniaorkesterissa ja Musiikkitalossa, mutta keikkoja riittää myös ulkomailla. Juuri nyt hän on Singaporen sinfonikkojen johtajavieraana.

Harri Hautala

Ennen vanhaan viisikymppisille hankittiin keinutuolit, mutta kapellimestari Hannu Linnulle paras lahja taitaa olla uudet lentosukat.

Pelkkä vilkaisu hänen viime viikkojen kalenteriinsa hengästyttää. Alkusyksyn aikana Lintua on viety akselilla Helsinki-Dallas-Helsinki-Ottawa-Helsinki-Singapore.

Singaporessa hän viettää perjantaisen 50-vuotispäivänsäkin – ja tietysti työn merkissä, sillä lauantaina odottaa konsertti Singaporen sinfonikkojen kanssa.

–Olen yrittänyt järjestää, ettei tarvitsisi mennä mantereelta toiselle peräkkäisinä viikkoina. Nyt se epäonnistui, mutta hyvästä syystä: Ottawassa oli Matthew Whittallin pianokonserton kantaesitys pianisti Angela Hewittin kanssa. Se piti hoitaa.

Matkailu sopii Linnulle, joka nimensä mukaisesti liitelee luontevasti pitkin maailmaa.

–Olen aina tykännyt matkustamisesta. Pitkillä lennoilla saa istua rauhassa, puhelin ei soi, eikä netti toimi. Silloin on aikaa lukea kirjaa tai miettiä. Lähdenkin aina lepäämään matkoille, myös työmatkoille.

–Pidän myös omasta seurastani, hän virnistää.

Pekka ja koira

Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina vuodesta 2013 työskennellyt Hannu Lintu tuli suuren yleisön tutuksi viimeistään siinä vaiheessa, kun Yleisradio toi RSO:n konsertit suorina lähetyksinä televisioon.

Viime ajat RSO:ta on viety firman virallisen vision mukaisesti nettiin, mikä on tiennyt Linnullekin pitkiä työpäiviä.

–Meille oli iso muutos, kun jouduimme luopumaan suorista televisiolähetyksistä. Olemme tehneet hiki hatussa töitä koko alkusyksyn saadaksemme survottua itsemme nettiin.

Helsingissä oloa rauhoittaa kuitenkin koti, ja Lintu nauttii voidessaan kävellä työmatkan RSO:n harjoituksiin ja konsertteihin Musiikkitalolle.

–Teen Helsingissä töitä 16 viikkoa vuodessa ja olen kaikki vapaaviikot täällä. Tunnen, että olen kiinni jossakin paikassa.

Bulevardilla olevan kodin jakaa puoliso Pekka Mattila, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori.

–Olemme Pekan kanssa hyvä tiimi. Matkustamme tahoillamme paljon, mutta koti Helsingissä pysyy siitä huolimatta kasassa aivan mainiosti.

–Perheeseemme kuuluu lisäksi tärkeänä jäsenenä pietarilainen kulkukoira Shurik. Sen edesottamusten ja kehityksen seuraaminen piristää aina vaikka päällä olisi millainen stressi.

Dennis oli kultakimpale

Ennen RSO:ta Hannu Lintu johti Tampere Filharmoniaa neljä vuotta. Se aika oli tärkeää molemmille. Orkesterin taso nousi Linnun kaudella huimasti, mutta niin nousi kapellimestarinkin.

–Oli hyvä päätös tulla ylikapellimestariksi Tampereelle. Niillä vuosilla oli hirvittävän suuri merkitys itseluottamukseni kasvussa. Muistan, ettei yksikään konsertti Tampereella mennyt pieleen, mitä oli siihen mennessä tapahtunut aika monta kertaa muualla.

–Tampere oli myös ensimmäinen paikka, jossa aloin kuulla orkesterissa niitä asioita, joita mielessäni hahmottelin. Olennaista myös oli rekrytoida oikeita ihmisiä.

Avainkiinnitys oli loistava konserttimestari Dennis Kim.

–Dennis oli kultakimpale. Hän tajusi nopeasti soinnillisen ideani ja rupesi välittämään sitä koko orkesterille. Hän oli tavallaan suurlähettilääni Tampereella silloin, kun olin muualla.

Lintu jätti hyväkuntoisen ja osaavan orkesterin Santtu-Matias Rouvalille, joka sitten löysi ainutlaatuisen suhteen yleisöön ja sai salit täyteen.

–Hänen vetovoimansa oli seuraava asia, jota Tampereella tarvittiin ja joka tapahtui. Mutta Santusta tulee ilmiö missä tahansa hän onkin, kehuu Lintu.

Pitkät perinteet

Maailmalla kulkiessaan Lintu saa usein vastata kysymykseen, miksi Suomesta tulee niin paljon hyviä kapellimestareita.

Tyypilliset selitykset ovat tietenkin hyvä koulutus ja nuorille kapellimestareille otolliset työolosuhteet, mutta Lintu nostaa esiin myös suomalaisen kansanluonteen.

–Me olemme individualisteja. Suomalaiset haluavat tehdä asioita yksin: ajaa nopeaa autoa, matkustaa purjeveneellä ympäri maailmaa ja kiivetä korkean mäen huipulle.

Ei myöskään sovi unohtaa suomalaisen kapellimestarikulttuurin perinteitä ja Jean Sibeliusta.

–Kaikessa muussa kulttuuriin liittyvässä olemme tulleet muita jäljessä, mutta kapellimestareita meillä on ollut yhtä kauan kuin muuallakin maailmassa eli noin 150 vuotta. Olemme olleet siinä mukana Sibeliuksen ja Robert Kajanuksen ajoista lähtien.

–Tradition olemassaolo luo tilaisuuksia seuraaville sukupolville. Koko ajan haetaan lahjakkuuksia ihan niin kuin haetaan seuraavaa suurta keihäänheittäjää tai mäkihyppytähteä.

Hannu Lintu

Raumalla 13.10.1967 syntynyt kapellimestari.

Opiskeli pianon- ja sellonsoittoa Turun konservatoriossa sekä Sibelius-Akatemiassa.

Kapellimestariopinnot Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalla Jorma Panulan ja Eri Klasin johdolla. Voitti 1994 Bergenin kapellimestarikilpailun

Ylikapellimestarina Turun kaupunginorkesterissa 1998–2001, Helsingborgin sinfoniaorkesterissa 2002–2005 ja Tampere Filharmoniassa 2009–2013.

Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestari vuodesta 2013 lähtien.

Tehnyt useita arvostettuja levytyksiä Tampere Filharmonian ja RSO:n kanssa.


Kommentit (1)

  • Nimetön

    Kiitos mielenkiintoisesta artikkelista!

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös