Iltasatu ei välttämättä ole paras keino lukuinnon herättämiseen – lue asiantuntijoiden vinkit siihen, miten lapsen saa lukemaan

Lukemisesta on lapselle monenlaisia hyötyjä aikuisuuteen asti. Lasta voi parhaiten kannustaa omalla esimerkillä. Lukuinto tulee melkein kuin itsestään, jos kirjat ovat osa arkea.

Janne Ruotsalainen
Iltasatu ei välttämättä ole paras keino lukuinnon herättämiseen – lue asiantuntijoiden vinkit siihen, miten lapsen saa lukemaan

Hertta Paloneva tuli Messukylän kirjastoon lukemaan lukukoira Sinalle, koska hänestä koirat ovat söpöjä.

Stina Kivinen

Lapsen lukuinnon herättäminen ei ole rakettitiedettä. Lastenkirjallisuuden tutkija ja kouluttaja Päivi Heikkilä-Halttunen sanoo, että vaatii vanhemmilta hieman paneutumista lastenkirjallisuuteen sekä uskallusta heittäytyä ja kysyä kirjastosta juuri omalle lapselle sopivaa lukemista.

Lukemisesta saa hauskempaa esimerkiksi lukukoiran avulla. Hertta Paloneva, 8, tuli Kaukajärven kirjastoon lukemaan lukukoira Sinalle, sillä hänestä koirat ovat söpöjä.

Katso videolta, miten keskittyneesti Sina kuuntelee, kun Hertta lukee hänelle.

 

Lukukoirasta on apua esimerkiksi lapsille, joille lukeminen on vielä vaikeaa. Palonevalla kyse ei ole siitä, sillä hän on osannut lukea esikoulusta asti.

–Pidän kirjoista, sillä niiden lukeminen on kivaa ja opettavaista, hän kertoo.

Kirjat osaksi arkea

Lukukeskus järjestää 16.–22.4. Lukuviikko-nimisen kampanjan. Päivi Heikkilä-Halttunen on mukana Lukukeskuksen Lue lapselle -hankkeessa, jonka tavoitteena on kannustaa pienten lasten vanhempia tarttumaan kirjaan.

Näin kannustat lasta lukemaan

Päivittäinen iltasatuhetki. Sadun lukeminen illalla pidentää yöunia keskimäärin puolella tunnilla.

Erilaiset lorut ja leikit auttavat etenkin puhumaan opettelevaa lasta omaksumaan sanoja.

Kirjoista keskustelu auttaa kaikenikäisiä lapsia.

Myös jo lukemaan oppineelle lapselle voi lukea ääneen niin kauan kuin lapsi haluaa.

Hyviä hetkiä lukemiseen ovat esimerkiksi pitkät automatkat. Kirjat on hyvä ujuttaa osaksi arkea.

Tärkeintä on vanhempien oma esimerkki ja kiinnostus kirjoihin.

Kirjavinkkejä lapsille löytyy esimerkiksi osoitteesta luelapselle.fi/kirjavinkit ja lähimmästä kirjastosta.

Lukukeskus on asiantuntijayhdistys, joka edistää lukutaitoa ja lukemista.

Lukemiseen kannustaminen alkaa heti syntymän jälkeen. Äänen lukeminen kehittää vauvan vuorovaikutustaitoja tukee kielen kehitystä.

Iltasatu on ehkä tunnetuin tapa kannustaa kirjojen pariin. Heikkilä-Halttusen mukaan se ei kuitenkaan ole välttämättä paras tapa. Yleensä illalla sekä vanhemmat että lapset ovat niin väsyneitä, että vastaanottokyky ei ole paras mahdollinen.

Tutkijan mukaan runot, sadut ja kuvakirjahetket voisikin sirotella ympäri perheen arkea.

–Perheet kaipaavat rauhoittumista, rentoutumista ja hiljentymistä. Kirja on siihen paras mahdollinen käyttöliittymä.

Koululaisellekin voi lukea

–Usein vanhemmat huokaisevat helpotuksesta, kun lapsi ekaluokalla oppii lukemaan. Lapsi kuitenkin kaipaa alakoulun loppuun asti innostusta ja vierellä istumista, Heikkilä-Halttunen sanoo.

Lasta ei kannata jättää yksin kirjan kanssa, sillä juuri lukemaan oppineelle kirjan juoni voi olla vielä turhan monimutkainen. Siitä kannattaisikin keskustella lapsen kanssa.

Janne Ruotsalainen
Kerttu Ikäheimo, 9, luki kirjaa Sina-lukukoiralle.

Kerttu Ikäheimo, 9, luki kirjaa Sina-lukukoiralle.

Janne Ruotsalainen
Lukukoirat ovat vapaaehtoistyötä.

Lukukoirat ovat vapaaehtoistyötä.

Tärkeintä on kuitenkin oma esimerkki.

–Vanhempi voi lukea ääneen tuntikausia, mutta jos hän vähät välittää omista, aikuisten kirjoistaan, lapsi aistii sen nopeasti.

Murrosiän koittaessa voi olla, että nuori ei haluakaan kuunnella enää hyvää tarkoittavan aikuisen kirjavinkkejä.

–Se on ihan normaalia, ja nuoren ottamaa etäisyyttä on hyvä kunnioittaa. Kirjakeskustelua voi silti yrittää käydä meteliä pitämättä ja osoittaa kiinnostusta nuoren pöydän kulmalla oleviin teoksiin.

Lukutaito on yleisesti ottaen hyvä

Hyvin ja huonosti lukevien erot ovat Suomessa kasvaneet. Noin joka kymmenes suomalainen aikuinen kuuluu heikkoihin lukijoihin, joille jatko-opinnot ja työllistyminen tuottavat vaikeuksia.

Lukutaitoa mittaavassa 15-vuotiaiden PISA-testissä Suomi oli neljäntenä vuonna 2015. Tyttöjen ja poikien välinen ero on Suomessa suurempi kuin missään OECD-maassa.

Janne Ruotsalainen
Sina on ollut lukukoirana vuoden verran, kertoo omistaja Ansa-Maria Alatalo.

Sina on ollut lukukoirana vuoden verran, kertoo omistaja Ansa-Maria Alatalo.

Lukutaidon tutkija Sari Sulkunen Jyväskylän yliopistosta kertoo, että yleisesti ottaen suomalaisten lukutaito on korkealla tasolla.

–On hyvä, että lasten ja nuorten lukutaidosta puhutaan nyt paljon. Muuten unohdamme, että se vaatii jatkuvaa työtä, Sulkunen sanoo.

Sulkusen mukaan suurin juopa hyvien ja heikompien lukijoiden välillä ei mene tytöissä ja pojissa, vaan suurempi ongelma on sosiokulttuurillisesti alimpien ryhmien lasten heikko lukutaito.

–Ympäristön tuella on lukutaidon kehittymisessä iso merkitys. Sosioekonomisten seikkojen vaikutus kantaa aikuisuuteen asti.

Tutkimusten mukaan lapselle lukeminen vaikuttaa lapsen menestykseen enemmän kuin vanhempien tausta.

Ääneen lukeminen kehittää lapsen sanavarastoa ja tekee lapsesta jopa paremman kaverin. Lapsi, jolle luetaan, on tutkimusten mukaan oikeudenmukaisempi ja hän ottaa paremmin muiden tunteet huomioon.

Lukemisella on yhteys myös parempaan koulumenestykseen.

Jutun lähteenä on käytetty lukukeskus.fi-sivustolla julkaistua tutkimustietoa.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös

Sammio