Iiro, Elise ja Vili kertovat, millaista on olla transihminen Suomessa – törkypalautettakin saanut näyttely avautuu Porissa: "Transihmisyys ei ole mikään tragedia"

Porissa avautuva, palkittu näyttely avaa ovia toisenlaiseen Suomeen ja antaa transihmisille sanoja itsensä ilmaisuun.

Kari Mankonen
Iiro, Elise ja Vili kertovat, millaista on olla transihminen Suomessa – törkypalautettakin saanut näyttely avautuu Porissa: "Transihmisyys ei ole mikään tragedia"

Porilaislähtöinen kuraattori Nina Suni valmistelee Sukupuolena ihminen -näyttelyä.

Pauliina KarjalainenPori

“Mun keho ois paljon parempi, jos mä olisin saanut oikeat hormonit heti alussa. Silloin mun keho olisi vääntäytynyt sentään edes vähän oikeaan suuntaan." Näin kertoo 28-vuotias Iiro.

Iiron tarina on yksi monista Sukupuolena ihminen -projektia ja näyttelyä varten kerätyistä kokemuksista. Projekti avaa valokuvin ja tekstein sitä, millaista on olla transihminen Suomessa.

–Transihmisyys ei ole mikään tragedia, vaan siitä voi tulla tragedia, jos ympäröivä yhteiskunta tekee siitä sellaisen, tiivistää projektin tuottaja Maiju Ristkari.

Ensimmäistä kertaa Porissa nähtävässä näyttelyssä on esillä yhdentoista transihmisen tarina. Jokainen tarina on erilainen ja niitä kertovat eri-ikäiset ihmiset Oulusta, Tampereelta, Ivalosta, Helsingistä ja muualta.

Projekti alkoi vuonna 2015. Toimittajana työskentelevä Ristkari ja vuonna 2015 vuoden muotokuvaajaksi valittu valokuvaaja Vesa Tyni olivat kollegoita. Ajatus yhteisestä projektista alkoi kiehtoa kumpaakin.

–Mietimme ensin aiheeksi sukupuolineutraalia avioliittolakia, mutta sitten tuli Tahdon-kampanja. Ajattelimme, ettei meitä siinä kohtaa enää tarvita, Ristkari kertoo.

Ristkari ja Tyni kuitenkin huomasivat, että kaikesta avioliittokeskustelusta huolimatta translaki jäi piiloon, eikä siitä juuri puhuttu.

Kari Mankonen
Teemu Hakala valmistelee Porin pääkirjastossa nähtävää näyttelyä. Etualalla kuva 46-vuotiaasta Jaanasta.

Teemu Hakala valmistelee Porin pääkirjastossa nähtävää näyttelyä. Etualalla kuva 46-vuotiaasta Jaanasta.

–Tajusimme, etteivät ihmiset tiedä, mitä transsukupuolisuus tarkoittaa. Mitä transihmisyys tarkoittaa.

Transsukupuolisuudessa on kyse sukupuoliristiriidasta. Silloin henkilön sukupuoli ei vastaa sitä sukupuolta, johon hänet on syntymässä määritelty.

Kun ihmisiä oli kuvattu ja haastateltu yksitoista, alettiin valmistella näyttelyä. Silloin projektiin lähti mukaan näyttelyn kuraattori Nina Suni.

–Tärkeimmältä on tuntunut se, kun ihmiset ovat sanoneet, että näyttely on antanut heille sanoja puhua itsestään ja antanut tilaa olla jotenkin olemassa, Ristkari kuvailee.

Kehujen lisäksi mukaan on mahtunut myös törkypalautetta. Projektia on nimitetty propagandaksi ja homosaatioksi.

–Toisaalta juuri siitä tietää, että tälle on tarvetta ja että tämä on pitänyt tehdä.

Siksi näyttelyssä kertoo oman tarinansa myös 46-vuotias Elise.

“Kävin paljon läpi sitä, millaisen mallin annan mun lapsille. Että tarvitseeko elämä elää hammasta puremalla läpi, vai voiko elää täysillä, ei peläten vaan rakastaen.”

Näyttely on kiertänyt ympäri Suomea puolentoista vuoden ajan. Nyt se on toista kertaa esillä Satakunnassa. Toukokuussa näyttely oli nähtävillä Rauman pääkirjastolla.

Kesällä 2017 Seta palkitsi Sukupuolena ihminen -projektin Asiallisen tiedon omena -tunnustuksella. Palkinto jaetaan vuosittain taholle, joka on edistänyt seksuaali- tai sukupuolivähemmistöjen asemaa.

Kari Mankonen
Teemu Hakala ja näyttelyn kuraattori Nina Suni asettavat kuvaa 31-vuotiaasta Vennistä.

Teemu Hakala ja näyttelyn kuraattori Nina Suni asettavat kuvaa 31-vuotiaasta Vennistä.

Projekti on mukana myös terveystiedon ja elämänkatsomustiedon oppimateriaaleissa. Tulevana syksynä ilmestyy projektin pohjalta syntynyt, nuorille suunnattu tietokirja sukupuolen moninaisuudesta.

–Vaikka sitä voivat kyllä lukea aikuisetkin. Se on kirjoitettu niin, että se sopisi kaikille, Ristkari naurahtaa.

Näyttelykiertue päättyy vuoden loppuun, eikä uusia ihmisiä enää haastatella. Projektilla on Ristkarin mukaan ollut aikansa ja paikkansa.

–Tuntuu, ettei projektia ole tarpeen pyörittää ikuisesti. Silloin 2015 Suomessa ei vielä puhuttu samaan tapaan yleisesti sukupuolen moninaisuudesta.

Nyt transsukupuolisuus ja sukupuolen moninaisuus ovat enemmän esillä. Esimerkiksi viimeviikkoinen ihmisoikeustapahtuma Helsinki Pride sai osakseen runsaasti mediahuomiota.

–Etenkin nuorille aihe tuntuu olevan ihan perusjuttu. Ehkä ne ovat vähän vanhempia ihmisiä, joille tämä on vaikea aihe, Ristkari miettii.

Silti työtä aiheen parissa riittää. Ristkari katsoo, että Suomen nykyinen translaki rikkoo ihmisoikeuksia. Laki edellyttää sukupuolen juridisen vahvistamisen ehtona lisääntymiskyvyttömyyttä.

Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on linjannut, että vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä on ihmisoikeusloukkaus.

–Mitä enemmän näihin asioihin liittyy häpeää ja tabuja, sitä hankalampia ja vaikeampi ne ovat.

Näyttelyssä hiljaisuuden tabua rikkoo myös 19-vuotias Vili.

"Mä haluan nähdä sellaisen maailman, missä voin kävellä kadulla ilman, että joku tulee sanomaan, että vitsi sä oot rohkee kun sä oot oma itsesi. Missä mulle ei tarvi tulla sanomaan, että sä oot rohkee kun sä uskallat olla erilainen. Mä haluan nähdä maailman, jossa mä en ole rohkea."

Sukupuolena ihminen -näyttely Porin pääkirjastossa, Gallen-Kallelankatu 12, 2.–21.7.2018.


Kommentit (1)

  • Nimetön

    Varmasti on vastaan kadulla kävellyt transihmisiä, mutta ainakaan vielä en ole heitä muusta massasta erottanut.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös

Sammio