Frankenstein-romaanin kirjoittaja joutui ”mustalaishengen” valtaamaksi

Frankenstein-romaanin kirjoittaja joutui ”mustalaishengen” valtaamaksi

Englantilainen kirjailija Mary Shelley (1797–1851) oli oman aikansa kosmopoliitti, jonka matkakirjeistä on iloa vieläkin.

Markku Soikkeli

Mary Shelley: Kuljeskelua Italiassa ja Saksassa

Suom. Ville-Juhani Sutinen, 360 s. Savukeidas, 2017

En liene ainoa, jolle Mary Shelleyn kirjekokoelma on parasta, mitä kirjakevät voi tarjota.

Kuljeskelua Italiassa ja Saksassa on suomennettu vuosina 1840–43 lähetetyistä matkakirjeistä. Tuossa vaiheessa Mary Shelley oli nelikymppinen leski, kokenut kosmopoliitti ja maailmankuulu Frankenstein-romaanin tekijä.

Kirjeissä Shelley ei tuo omaa arvoaan esille, vaan keskittyy samoihin tuntemuksiin ja nähtävyyksiin kuin nykypäivän kulttuurimatkailija. "Tunnen mustalaishengen valtaavan minut nyt kun jätän Pariisin taakseni", hän julistaa kiivetessään hevosvaunujen kyytiin.

Shelley on pätevä esteetikko arvioimaan palatseja, kirkkoja ja klassista maalaustaidetta. Vuorimaisemista intoileva tyyli muuttuu niiden kohdalla kuivakkaan kriittiseksi. Kirjeiden sijaan voisi puhua ennemmin matkaesseistä.

Vieraillessaan Milanon kuuluisassa La Scala -oopperassa Shelley toteaa, että alhaalla salissa ihmiset käyvät hevos- ja osakekauppoja niin lujalla äänellä, ettei oopperan musiikista saa selvää.

Kirjailijan vapaudella Shelley pohtii kuitenkin, miltä Eurooppa näyttäisi jos historia olisi edennyt toisella tapaa. Ovatko 1600-luvun sodat murtaneet peruuttamattomasti Ranskan ja Saksan kehityksen?

Ajallinen etäisyys 1600-luvulla käytyjen sotien ja Shelleyn tunteman Euroopan välillä on sama kuin meidän aikamme ja Shelleyn väillä. Jokainen matkakirje toimii linssinä hyvinkin etäisiin tapahtumiin. Uskonnon merkitys korostuu aivan eri lailla kuin meidän aikamme matkailijalle.

Toisaalta Shelley purkaa huoliaan samoista huolenaiheista kuin nykypäivän turistit. Majatalot ovat kolkkoja ja sateet yllättävät, valuuttaa ei ole saatavilla, liikennevälineet oikuttelevat. Britteihinkin törmää kaikkialla.

Rivien välistä käy ilmi, miten raastavia muistoja kirjailijalla on Italiasta. Kirjeissä ei selitetä niitä skandaalimaisia seikkailuja (1818–23), joihin Mary osallistui nuorikkona runoilija Percy Shelleyn rinnalla. Miehen hukkumiseen Venetsiassa viitataan vain "surullisina olosuhteina", vaikka kaupunki on edelleen kirjailijan rakkain paikka Euroopassa.

Kirjailija on itse laatinut selittävät alaviitteet. Alkuteosta ei käännöksessä mainita, mutta kyse on tekijänsä viimeisestä julkaistusta kirjasta (1844).

Kokenut klassikkokääntäjä Ville-Juhani Sutinen on tehnyt sankarimatkaajan työn tämän harvinaisuuden suomentajana.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös