Janne Könönen: Hitler ja Suomi. Pohjolan luonnonvarat ja suurvaltasota. Kustannusyhtiö Tammi 2022. 459 sivua.
Valtakunnankansleri Adolf Hitlerillä ei ollut vaikeuksia luovuttaa elokuussa 1939 Saksan ja Neuvostoliiton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa Suomea Neuvostoliiton etupiiriin. Seuraukset tunnetaan, talvisota alkoi 30.11.1939.
Tietokirjailija, toisen maailmansodan historiaan perehtynyt Janne Könönen on kirjoittanut mielenkiintoisen, uusiakin näkökohtia sisältävän kirjan Hitlerin suhteesta Suomeen. Könösen mukaan alkuaan Hitlerin mielessä Suomi, "outo agraarinen pikkuvaltio" yhdistyikin pikemminkin Itä-Eurooppaan kuin Pohjoismaihin. Talvisota muutti Hitlerin suhtautumisen ja hän määritti suomalaiset sankarikansaksi.
Hitlerin perimmäisenä tarkoituksena oli elintilan hankkiminen idästä Saksalle. Neuvostoliiton kanssa tehdystä hyökkäämättömyyssopimuksesta riippumatta sotavalmistelut sitä vastaan aloitettiin kesällä 1940. Suomelle alettiin varovasti tarjoilla mahdollisuuksia saada takaisin talvisodassa menetettyjä alueita. Syksyllä 1940 Suomen kanssa päästiin sopimukseen saksalaisten joukkojen kauttakulusta Suomen kautta Saksan keväällä 1940 miehittämään Norjaan. Lopulta Lapissa oli 200 000 saksalaissotilasta.
Janne Könösen mukaan Suomen historiantutkimuksessa ei ole täysin ymmärretty, miten olennaisesti raaka-aineet liittyivät Suomen sotiin. "Luonnonvarojen hallinta kuului Hitlerin pitkän tähtäimen tavoitteisiin aivan samaan tapaan kuin juutalaisuuden hävittäminen ja bolsevismin kitkeminenkin".
Suomen osalta sodan loppuun saakka oli kysymys ennen muuta Petsamon nikkelistä. Kiirunan ja Jällivaaran rautamalmi oli keskeistä Ruotsin osalta. Könönen selvittää luonnonvaraproblematiikan tarkasti ja lukijaystävällisesti.
Eloisuutta Könösen kirjalle antavat suomalaisten kosketukset Hitleriin. Merkittävin tapahtuma oli Hitlerin käynti 4.6.1942 Immolassa Saimaan rannalla Mannerheimin 75-vuotissyntymäpäivillä.Onnistuneena pidetty vierailu oli itse asiassa Hitlerin ainoa käynti Pohjoismaissa. Sotalaivalla hän oli kerran 1934 purjehtinut Norjan rannikolla.
Mannerheim suoritti syntymäpäiviensä jälkeen protokollan edellyttämän vastavierailun Hitlerin päämajaan Itä-Preussissa, mutta muuten hän ja presidentti Risto Ryti karttoivat vierailuja Hitlerin luo.
Vaikka Suomen ja Saksan sodanaikaisesta historiasta kirjoitettu paljon, Janne Könönen valaisee mielenkiintoisesti monia vaikeiden aikojen tapahtumia ja kehityskulkuja. Sujuvasti kirjoitettua kirjaa voi epäröimättä suositella kaikille historian ystäville.