Kaksi porilaista saa teoksiaan esille Kansallismuseoon

Hanna Viitala ja Ullakaisa Kaarlela ovat suuressa roolissa Suomen kansallismuseon Kesytön taide -näyttelyssä.

Laviassa asuva Hanna Viitala luo omaperäisiä esinekollaaseja kierrätysmateriaaleista. Hänen teoksensa kuvaavat erilaisia myyttisiä hahmoja.

Pori

Porilaiset taiteilijat Hanna Viitala ja Ullakaisa Kaarlela on valittu mukaan Suomen kansallismuseon laajaan Kesytön taide -näyttelyyn. Kyseessä on toukokuussa avautuva laaja outsider-taidetta esittelevä näyttely, joka on koettavissa Kansallismuseossa 5.5.–24.9.

Viitalalta ja Kaarlelalta tulee kummaltakin näyttelyyn laajalti teoksia, ja he ovat ainoat näyttelyssä mukana olevat suomalaiset elossa olevat nykytaiteilijat.

Porin Laviassa asuva Hanna Viitala tekee kierrätysmateriaalista omaperäisiä kollaasiveistoksia, jotka kuvaavat erilaisia myyttisiä hahmoja. Porilainen Ullakaisa Kaarlela puolestaan tekee värikkäitä kirjontatöitä, joista monet liittyvät vahvasti hänen omaan tai hänen läheistensä elämään.

Kumpikin taiteilijoista oli mukana Maaseudun Sivistysliiton Satakunnan ITE-taiteen kartoituksessa ja siitä vuonna 2020 julkaistussa kirjassa ITE Satakunnassa.

Taiteilijat kertovat olevansa yllättyneitä ja iloisen otettuja päästessään mukaan Kansallismuseon näyttelyyn. Viitalalta on tulossa näyttelyyn 14 kollaasiveistosta ja Kaarlelalta yhdeksän Kalevala-aiheista kirjontatyötä.

”Tuntuu absurdilta ajatus, että omat teokset menevät Kansallismuseoon Akseli Gallen-Kallela -näyttelyn jälkeen”, Viitala sanoo.

Samalla näyttely on hänelle suuri helpotus. Pandemian aikana hän on tehnyt töitä lähihoitajana, eikä taiteelle ole jäänyt paljon aikaa. Hän on vähentänyt työtuntejaan, jotta hänellä on jäänyt aikaa tehdä myös teoksia tätä näyttelyä varten.

Ullakaisa Kaarlela esitteli vuonna 2021 kotonaan keskeneräistä työtään Pohjan akkaa, jossa hän käytti kirjonnassa kolmiulotteista veistoksellisuutta.

Ullakaisa Kaarlelan kirjontatyö ”Marjatan poika”.

Ullakaisa Kaarlela kertoo kirjoneensa näyttelyä varten uusia Kalevala-aiheisia töitä jopa kymmenen tuntia päivässä. Hän korostaa, että kirjontatyöt olivat hänelle pitkään elämässä erityisesti keino selvitä raskaasta elämänvaiheesta tyttärensä omaishoitajana.

”Eniten arvostan sitä, että olen saanut sellaisen lahjan, että pääni pysyi näiden töiden ansiosta veden pinnan yläpuolella. Siitä olen ollut kamalan tyytyväinen, että minulla on ollut tällainen kanava”, Kaarlela sanoo.

Kansallismuseon verkkosivuilla outsider-taide määritellään näin: ”Näkyväksi osaksi kansainvälistä taidemaailmaa nousseet outsider-taiteilijat eivät noudata taiteen normeja, vaan sananmukaisesti tekevät taidetta, joka pikemminkin on kesytöntä, villiä ja ennen kaikkea tekijänsä mielikuvituksesta syntyvää.”

Näyttelyn taiteilijoina ovat muun muassa Franjo Klopotan, Madge Gill, Natalie Schmidtova ja Tyyne Esko. Näyttelyn kuraattoreita ovat Liisa Heikkilä-Palo ja Tuula Karjalainen. Näyttelyyn on saatu teoslainoja yksityisistä kokoelmista ja tekijöiltä, Saarijärven taidemuseon kokoelmista ja kolmesta K.H.Renlundin museoon tallennetusta kansainvälisestä kokoelmasta.

Lisää aiheesta: Hanna Viitala teki uraa Lontoossa, kunnes kiivastahtinen työ rahan ehdoilla alkoi tuntua vieraalta – Hän muutti elämänsä ja luo nyt hämmästyttäviä veistoksia Laviassa

Lisää aiheesta: Porilainen Ullakaisa Kaarlela kirjoo taiteeksi elämän ilot ja suruista suurimman

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut