Suomalaisella musiikkialalla on vielä pitkä matka sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Tämä käy ilmi keskiviikkona julkistetusta kyselytutkimuksesta.
70 prosenttia naispuolisista säveltäjistä ja sanoittajista pitää musiikkialaa epätasa-arvoisena. Miehistä samoin ajattelee vain 32 prosenttia.
Suurimpana syynä vinoutumaan vastaajat pitivät musiikkialalla vallitsevia asenteita. Naispuolisilla musiikintekijöillä ei ole tukenaan samanlaisia verkostoja kuin miespuolisilla kollegoilla, ja aloittelevilla naispuolisilla musiikintekijöillä ei ole yhtä paljon esikuvia kuin miehillä.
Tutkimuksen koordinoijana on musiikintekijöiden tekijänoikeusjärjestö Teosto, ja hankkeessa on ollut mukana myös useita musiikkialan järjestöjä ja yhtiöitä.
Kyselyyn vastasi vähän yli 2 000 ihmistä, joista kolme neljännestä oli musiikintekijöitä ja loput musiikinopiskelijoita ja musiikin harrastajia. Vastaajista 47 prosenttia oli naispuolisia, 46 prosenttia miehiä, kaksi prosenttia muunsukupuolisia ja loput eivät halunneet kertoa sukupuoltaan.
Muunsukupuolisista vastaajista 77 prosenttia piti musiikkialaa epätasa-arvoisena.
Tekijänoikeusjärjestö Teoston jäsenet ovat säveltäjiä, sanoittajia ja sovittajia. Heistä 21 prosenttia on naisia. Musiikinopiskelijoista ammatillisessa koulutuksessa naisia on 46 prosenttia, ammattikorkeakouluissa 58 prosenttia ja yliopistotasolla 58 prosenttia.
Naiset ovat alkaneet tehdä sävellyksiä nuorempina kuin miehet. 39 prosenttia naisista oli tehnyt ensimmäiset sävellyksensä alle 12-vuotiaana, miehistä osuus oli 24 prosenttia.
Kyselyssä pyydettiin arvioimaan miksi säveltäjistä ja sanoittajista vain viidennes on naisia. Varsinkin nuorempien naisten keskuudessa naisten vähättelyä ja häirintää pidettiin merkittävänä syynä.
Kokemus epätasa-arvoisesta musiikkialasta oli voimakkain nuoremmassa ikäryhmässä. Alle 35-vuotiaista naispuolisista vastaajista 78 prosenttia piti alaa epätasa-arvoisena, ja saman ikäryhmän miehistä 42 prosenttia.
Naispuolisten vastaajien mielestä musiikkigenreistä huonoimmin tasa-arvo toteutuu rap/hiphop/r&b -genressä. Vain kuusi prosenttia naisista piti tätä genreä tasa-arvoisena. Vähiten epätasa-arvoa kokivat klassisen ja taidemusiikin piirissä toimivat naiset. Myös iskelmä oli naisten mielestä tasa-arvoisempi kuin useimmat muut musiikin lajit.
Sekä naisten että miesten mielestä tasa-arvovinoutuman suurimpana syynä ovat asenteet. Asenteet tarkoittavat käytännössä miesten hyvä veli -kerhoja ja miesten asemaa musiikkialan portinvartijoina ja hyvän musiikin määrittelijöinä.
Vanhempien miesten vastauksissa oli kuitenkin muita yleisemmin esillä näkemys, jonka mukaan sukupuolella ei ole musiikin tekemisessä merkitystä.
Yli 35-vuotiaat miespuoliset vastaajat olivat myös muita useammin sitä mieltä, että musiikkialan tasa-arvon kehittämiseksi ei tarvita erityisiä toimia, koska tasa-arvo toteutuu jo, tai se on korjaantumassa omalla painollaan.
Kyselyssä selvitettiin myös musiikkikasvatuksen vaikutusta alan tasa-arvoon. Naispuoliset vastaajat olivat kokeneet, että tyttöjä ohjataan teoriapainotteiseen ja virheettömään soittamiseen ja poikia bändisoittamiseen ja improvisaatioon. Alle 35-vuotiaiden vastaajien joukossa oli kuitenkin eniten niitä, jotka ovat saaneet mielestään saman musiikkikasvatuksen sukupuolesta riippumatta.
Myös musiikkiteknologian käytössä on eroja sukupuolten välillä. Sekä musiikintekijöiden että musiikin opiskelijoiden keskuudessa musiikkiteknologian käyttö on ollut miehille huomattavasti helpompaa kuin naisille. Nuorten musiikin harrastajien keskuudessa erot ovat pienempiä.
Ruotsissa tutkittiin äskettäin naisten osuutta musiikintekijöistä. Musiikintekijäjärjestö Stimin mukaan vain 21 prosenttia heihin linkittyvistä sadasta tuhannesta biisintekijästä on naisia.
Pop-musiikin puolella naisten epätasa-arvoiseen kohteluun on Suomessa ottanut kantaa esimerkiksi Fullsteam Recordsin perustaja Rauha Kyyrö, jonka mukaan musiikkiala on Suomessa monella tapaa turhauttava ”setäkerho”.
Klassisen musiikin puolella taas Cecilia Damström sai ensimmäisenä naispuolisena taidemusiikin säveltäjänä Teosto-palkinnon vuonna 2022. Damström kertoi tuolloin, että esimerkiksi konserttikaudella 2019–2020 miessäveltäjien osuus orkesterien ohjelmistoista oli moninkertainen naisiin verrattuna, ja pääkaupunkiseudun orkestereiden ylikapellimestarit ja intendentit painottivat teosten taiteellista laatua ohjelmistojen rakentamisessa.
”Olihan se aika raskasta lukea monesta haastattelusta, että naisten musiikkia ei esitetä, koska sen laatu on heikompaa”, Cecilia Damström sanoi.