Heini Röyskö: Ja samassa tuli hiljaisuus. Karisto 2023. 212 s.
Kirjailija Heini Röyskön (s. 1975) Ja samassa tuli hiljaisuus -romaani kertoo koskettavasti Lapuan suuronnettomuudesta. Tiistaiaamuna 13.4.1976 kello 7.42 räjähti Lapuan patruunatehtaan lataamorakennus. 40 ihmistä menehtyi. Kyseessä on yksi Suomen rauhanajan suurimmista onnettomuuksista.
Röyskö kuvaa havainnollisesti onnettomuutta, sen seurauksia ja vähän myös onnettomuutta edeltäviä aikoja. Näkökulma on koko ajan ruohonjuuritasolla. Kirjailija on luonut joukon romaanihenkilöitä, joiden elämä pyörii patruunatehtaan eli Paukun ympärillä.
”Ihoa vihloo, puolet kasvoista ja kaulasta on pientä veristä haavaa täynnä. Mustelmia piirtyy hiljalleen näkyviin käsivarsiin, vartalo kylpee väreissä kuin kotitilan kirjava seinäryijy. Viereisellä vuoteella makaa ihminen, jolla on niin paljon käärettä ja harsoa päällä, etteivät omaiset heti tunnistaneet häntä.” (s. 8)
Romaanihenkilöiden uskonnolliset taustat korostuvat. Pääosaan nousee Kristiina-tyttö, joka on varttunut helluntailaisessa kodissa. Hänen seuraansa lyöttäytyy Heikki-niminen komea ja ei-uskova painijapoika. Molemmat haaveilevat yhteiselosta, maailmankatsomuksellisesta ristiriidasta huolimatta.
Kristiina on yökylässä Heikin luona, kun läheisen tehtaan räjähdysaalto rikkoo Heikin kodin ikkunat. Tyttö käy sairaalassa ensiavussa, mikä on tupaten täynnä tehtaalla loukkaantuneita ihmisiä.
Vähitellen Kristiinalle selviää myös se, että läheisiä ystäviä on kuollut patruunatehtaalla. Elämä muuttuu täysin.
Kristiina ottaa räjähdyksen uskonnollisena puhutteluna. Hän etääntyy Heikistä, mutta lopullista eroa ei tule. Ylittääkö rakkaus syyllisyyden luoman juovan?
Romaanikertoja seuraa muitakin lapualaisia henkilöitä. Eeva jää henkiin Tehdasalueella mutta menettää parhaan ystävänsä Leenan. Jouko on Leenan kolmekymppinen mies, jonka suru meinaa masentaa miehen täysin. Myös lapsinäkökulmat ovat Röyskölle tärkeitä.
Romaani seuraa kuuluisia hautajaisia Lapuan tuomiokirkon pihalla. Paikalla ovat piispa Yrjö Sariola ja tasavallan presidentti Urho Kekkonen.
Kolme romaania kirjoittanut Röyskö osaa tiivistää traagisista tapahtumista olennaisen. Romaanin lopussa valokeilaan astuu Niilo Yli-Vainio, jonka suurkokousten vaikutus juuri Lapualla muodostuu pysyväisluonteiseksi.
Kirjailija kuvaa paljon myös luontoa: Lapuanjoen rantakasvustoja, Simpsiönvuoren lenkkeilymaastoja ja pohjalaisia lakeuksia. Luontokuvat alleviivaavat pohjalaista ihmisyyttä.
Näkökulma laajenee anttituurimaiseksi pohjalaisuuden mietiskelyksi. Saako lakeuden ihminen luhistua milloinkaan?
Lapuanjoki näyttää esimerkkiä. Jokihan ei koskaan unohdu katsomaan taakseen ja etsii horisontista aina uuden kiintopisteen. Eteenpäin myös Röyskön romaanihenkilöt lopulta suuntaavat.