Pori
It takes two to Tango. Pori Sinfoniettan ystävänpäiväkonsertti 17. 2. Promenadisalissa. Antti Rissanen, kapellimestari, sovitus ja pasuuna. Solistit Heta Halonen ja Eino Grön, laulu.
Pori Sinfoniettan viihdekonsertista kehkeytyi laulaja Eino Grönin juhlakonsertti. Nuoremmilla riittää kirimistä, jos aikovat tehdä yhtä pitkän uran: 65 vuotta esiintyvänä taiteilijana. Näin monta vuosikymmentä ja puoli päälle on Porissa, ja tietysti myös koko Suomessa kuunneltu reposaarelaislähtöistä Eikkaa.
Eino Grönin sooloista koskettavimpia olivat Georg Malmsténin Muistelo, Kun lehdet putoo ja valssi Rantakoivun alla. Hittiosastoon aikoinaan kuuluivat Toivo Kärjen Sinun silmiesi tähden ja Juha Vainion varta vasten Reposaarelle säveltämä ja sanoittama Ääretön aava ympärilläin. Oman kotikuntansa lauluun Eino Grön latasi syvimmät tunteensa ja ylärekisteri hohti kirkkaan kuulaana.
Suuren maailman makuun päästiin Nature Boy – Luonnonlapsi -kappaleessa. Ja tulkinta ei kalvennut yhtään Frank Sinatran tunnetuksi tekemien klassikoiden esityksille Strangers in the Night (Muukalaiset yössä) ja Minun tieni (My Way). Eino Grön sai fraseerauksensa istumaan jämäkästi jazzahtavia aineksia sisältäviin säestyksiin. Monipuoliset sovitukset olivat enimmäkseen Antti Rissasen ja Tero Lindbergin yhteistyötä.
Heta Halonen säväytti Laila Kinnunen -sävelmillä: Pieni sydän, Valoa ikkunassa ja Lazzarella. Vuoden 2022 tangokuningattaren ei tarvitse juuttua tangokuninkaallisen rooliin. Marilynin laulamat Diamond’s Are a Girl’s Best Friend ja I Wanna Be Loved by You äänellisesti ja kaikkine keikistelyineen olivat aidon vietteleviä.
Erroll Garnerin Mistyssä laitettiin todella jazziksi. Komppiryhmän Petri Rahikkala (piano), konserttimestari Ion Buinovschi esittivät soolon ja Heta Halosen jazz-laulu kulki matalassa rekisterissä huipentuen lopun korkeisiin säveliin.
Kapellimestari Antti Rissanen soitti pasuunallaan sooloja tuon tuostakin ja Duke Ellingtonin It Don’t Mean a Thing -kappaleessa sekä pasuuna- että Tomi Salesvuon rumpusoolo ihastuttivat taiturillisuudellaan.
Luovuus Pori Sinfoniettalla ja komppiryhmällä oli rehevästi valloillaan, esimerkkeinä marimbasoolo Liljankukassa ja klarinetti- ja käyrätorvisoolot Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -kappaleessa.
Antti Rissasen säveltämissä instrumentaaleissa Spanish Delights espanjalainen tulisuus kukoisti ja Kukouri kauniine melodioineen sopisi vaikka tv-sarjan tunnusmusiikiksi.
Halosen ja Grönin duetot maalailivat maailmankaikkeuden kauneutta What a Wonderful World -sävelmässä ja ylimääräisessä Nils-Erik Fougstedtin Romanssissa Sua vain yli kaiken mä rakastan. Seisomaan noussut yleisö herkistyi.