Emilia Suviala: Jaettu. Tammi 2023. 447 s.
Kaliforniassa asuvan psykologin Emilia Suvialan (s. 1977) esikoisromaanissa suomalaislähtöinen Meri Makovski on entinen toimittaja, joka saatuaan lapsen on jäänyt kotiin sitä hoivaamaan. Merin amerikkalainen aviomies Jacob tekee töitä mainostoimistossa amerikkalaisella hartaudella ja odottaa löytävänsä kotoa viiden tähden hotellin.
Meri yrittää urakalla sopeutua amerikkalaisen kotirouvan rooliin mutta tiukkaa tekee. Kuppi meinaa keikahtaa nurin, kun Meri ja Jacob palkkaavat Merin pikkuserkun Helmin kolmivuotiaan Hopen lastenhoitajaksi ja huomaavat saaneensa yhden lapsen lisää ruokakuntaansa. Oman lusikkansa soppaan laittaa vielä talon alakerrassa asuva Oliver, talonmiestöillä elelevä alivuokralaismies, jota tarvitaan hätiin huushollitöihin kerran jos toisenkin.
Jaettu on esikoisromaaniksi karikatyyrimäinen nuoren ydinperheen kuvaus. Se seuraa herkullisesti amerikkalaista elämänmenoa suomalaisesta näkökulmasta. Kovin paljon uutta romaani ei tästä asiasta tuo julki, mutta tarjoaa silti kiintoisan leikkauspinnan ja hauskaa ironiaa. Lukija jännittää kovasti, joutuvatko Meri ja Jacob laittamaan lusikat jakoon romaanin loppuun mennessä, kun jännitteet kasvavat vaarallisiksi.
Sitten rouva löytää mielihyvän lähteen seksilelusta ja takertuu siihen kuin takiainen vaatteeseen. Kuinka ollakaan, kyseinen harrastus on tuttu myös nuorelle Helmille, joka haaveilee sitkeästi näyttelijän ammatista. Vähitellen Meri ja Helmi löytävät toisensa muutenkin ja alkavat auttaa toisiaan varsinkin some-maailman kiemuroissa.
Jaettu sisältää lukuisia hauskoja tilannekuvia ja koomisia sattumuksia. Miten opetetaan pianonsoittoa kolmivuotiaalle? Pitääkö huolestua, kun perheterapeutilta tuntuu aina löytyvän peruutusaikoja seuraaville päiville? Mikä on huoneeseensa lukittautunut nuori japaniksi? Miten toimia, kun appiukko ilmoittautuu kurssille, jossa rakennetaan itselle sopivaa ruumisarkkua?
Suviala rakentaa kevyen heittelynsä taakse kokeellista maailmankuvaa, jossa erittäin yksityiset asiat ovat muuttuneet luonteeltaan yleisiksi. Tällaiseen tähtää varsinkin vibraattoriin kytketty yhteisösovellus:
”Sosiaalinen media vahvisti yhteyttä muodostamalla samanmielisiä ryhmiä ja madaltamalla kynnystä ottaa kontaktia toisiin. Masturbaation ei tarvinnut olla enää yksinäistä puuhaa suljettujen ovien takana, vaan sekin oli jaettavissa.” (s. 288)
Tykkäsin Jaetun kielestä paljon. Lauseet ovat helppolukuisia ja selväkielisiä. Viihderomaanin kevyt tyyli on nautittavan irtonaista, ja moninainen huumori osuu maaliinsa.
Romaanista näkee, että kirjailija on asunut pitkään Amerikassa. Yksityiskohtia esimerkiksi newyorkilaisesta kulttuurista tulee vastaan paljon.