Suomessa on jo vuosia eletty jättimäistä lautapeli­buumia, ja pian ilmestyy odotettu kotimainen pelitapaus

Suomi on lautapelihuumaa elävää Ruotsia edellä, mutta pelinkehityksessä tuloksia vielä odotetaan.

Ark Nova, 7 Wonders: Architects ja Lost Ruins of Arnak ovat tämän hetken lautapelitapauksia.

29.12.2022 12:09

Lautapelaajan eteen annetaan iso pakka eläimiä. Niille pitäisi rakentaa eläintarha, jossa huomioidaan lajien suojelu.

Saksalaisesta Ark Novasta on tullut tämän vuoden lautapelihitti.

”Kun suunnitelmat loksahtavat kohdalleen, pisteitä ropisee, saa pelin katkaistua ja toivottavasti voitettua, niin se toimii”, Mikko Saari sanoo. Hän on pelejä käsittelevän ja arvioivan Lautapeliopas-nettisivuston päätoimittaja.

Kansainvälisesti useasti palkittu Ark Nova on käännetty juuri suomeksi. Ylipäätään suomeksi ilmestyy yhä enemmän strategiaa vaativia pelejä, joista peliharrastajat innostuvat.

Ark Novassa rakennetaan eläintarhaa.

Ruotsissa lautapelien myynti on yli kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana, SVT kertoo. Yhä useampia pelejä, myös kehittyneille pelaajille suunnattuja, käännetään nyt ruotsiksi.

Suomessa nähtiin koronan aikaan toki samankaltaista lautapelihuumaa. Jättimäinen nousu on kuitenkin tapahtunut jo aiemmin, sanovat lautapeliasiantuntijat. Se alkoi 2000-luvun alussa, kun esimerkiksi strategiapelit Carcassonne ja Catan löivät läpi.

”Suomi ollut Ruotsia edellä, ja moni peli on täällä julkaistu aikaisemmin. Ruotsissa on menossa nyt takaa-ajovaihe”, Lautapelit.fin toimitusjohtaja Toni Niittymäki sanoo.

Suomalaisyritys on kasvattanut liikevaihtoaan parissa vuodessa viidestä miljoonasta yli kahdeksaan miljoonaan euroon. Luvuissa näkyy mukana myös Ruotsin myynti.

Verkkokaupan lisäksi yrityksellä on liikkeet Helsingissä ja Tampereella. Se kääntää ja julkaisee pelejä, mutta tuottaa myös markkinoille uusia lautapelejä. Tanskalaisen tytäryhtiön kautta pelien paikallisversioita jaellaan Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan.

Vahvasti menee, sanoo myös alaa pitkään seurannut Mikko Saari.

Hänet palkittiin elämäntyöstään lautapelien eteen Kultainen lohikäärme -palkinnolla Ropecon-tapahtumassa vuonna 2015. Useita pelikirjoja tehneen Saaren uusin kirja Löydä lautapelit ilmestyi vuonna 2018.

Erilaisista kehittyneistä lautapeleistä kokemusta jo saaneiden pelaajien ryhmä kasvaa koko ajan. He eivät pelkää, että pitää vähän opetella sääntökirjaa, vaikka eivät identifioidu lautapeliharrastajiksi.

”Pelejä ostava suuri yleisö on aikaisempaa sofistikoituneempaa. Vaativammat pelit menevät läpi”, Saari sanoo.

Monet ikänsä lautapelejä pelanneet ovat nykyään perheellisiä ja haluavat vapaa-ajalla tehdä jotain muuta kuin tuijottaa ruutuja. He myös osaavat vaatia fiksuja lasten- ja perhepelejä.

Sagradassa kootaan lasi-ikkunoita.

Kehityksestä kertoo myös Vuoden pelit -kisaajien tason nousu, Saari sanoo. Tosin tämän vuoden valintaa hän ihmettelee.

Lelualan etujärjestö Suomen Leluyhdistys valitsi vuoden 2022 perhepeliksi Pelaa kuin miljonäärin, jossa kilpaillaan sijoittamisessa.

”Se edustaa freesiä 1940-luvun pelisuunnittelua.”

Vuoden partypeliksi valittiin Bezzerwizzer, jossa taktikoidaan kysymyksillä. Tietokilpailupelit ovatkin säilyttäneet kiinnostuksensa. Trivial Pursuitin valta-asemaa ei ole murrettu.

Huono peli ei Saaresta anna sitä, mitä kohderyhmä odottaa. Lastenpelissä on ihan hyväksyttävää, että siinä opetellaan nopanheittoa mutta strategiapeli on heikko, jos se ratkeaa pelkällä tuurilla.

7 Wonders: Architects-pelissä kasataan ihmeitä.

Tämän vuoden yksi merkkitapaus oli aarteenetsintäpeli Lost Ruins of Arnak. Se julkaistiin suomenkielisenä nimellä Arnak – kadonneet rauniot. Esteettisesti miellyttävässä pelissä saa vaivata sopivasti päätään.

Muista vuoden suosikeista Saari mainitsee maailman seitsemän ihmeen rakentamispelin 7 Wonders: Architects ja Sagradan, jossa luodaan värillisiä lasi-ikkunoita.

Kotimainen pelituotanto on voimissaan edelleen perinnepeleissä. Porissa toimivan Tactic Gamesin liikevaihto oli yli 27 miljoonaa euroa viime vuonna. Se tunnetaan Kimblestä ja Aliaksesta. Toinen merkittävä pelitalo on raisiolainen Peliko, jonka tunnetuin peli on Afrikan tähti.

Ruotsin lautapelibuumi näkyy myös uusien pelikehittäjien aallossa. Pelejä tulee joukkorahoitettavaksi jatkuvasti, joten omaa ideaa on entistä vaikeampi saada tuotantoon.

Joukkorahoituksella periaatteessa kenellä tahansa on mahdollisuus julkaista peli, jonka voi valmistuttaa Kiinan pelitehtaissa.

Suomessa digitaalinen pelinkehitys on vahvaa, mutta Angry Birdsin kaltaisia lautapelimenestyjiä ei Suomessa ole vielä syntynyt.

”Tuntuu, että ollaan jotenkin jäämässä jalkoihin”, Niittymäki sanoo.

Ammattimaisia, itsenäisiä tekijöitä on muutamia. Esimerkiksi suomalainen pelijulkaisija LudiCreations panostaa joukkorahoitukseen.

Tony Niittymäki kuvattuna Lautapelit.fi-kaupassa vuonna 2008. Niittymäki kertoo, että heidän pelinsä yritetään aina valmistaa Euroopassa, mutta erityisesti muoviosia sisältävät pelit tehdään Kiinassa.

Tanskassa toimii Niittymäen mielestä useita hyviä pelinkehitysryhmiä, jotka kannustavat toisiaan menestykseen. Suomessa suhtautuminen on astetta varautuneempaa.

Digitaalisen ja lautapelaamisen välille on syntynyt jotain yhteyksiä. Supercellillä työskennelleen Touko Tahkokallion yhdessä Sampo Sikiön kanssa suunnittelema Eclipse on Lautapelit.fin kansainvälinen menestys.

Ensi vuonna ilmestyy Markus Kettusen suunnittelema All Roads, jossa rakennetaan antiikin Rooman ympäristöjä.

Luvassa on myös odotettu tapaus. Suurprojekti Agemonia käy pian läpi testipelikierrokset ja lähtee tuotantoon. Lautapelit.fin julkaiseman roolipelimäisen lautapelin on määrä tulla markkinoille syksyllä.

Lautapelien tuotantobudjetit vaihtelevat paljon. Viisi vuotta tehdyssä Agemoniassa summa nousee kuusinumeroiseksi. Kickstarterissa se keräsi yli 240 000 euron joukkorahoituksen.

Suomalainen avaruuspeli Eclipse on pärjännyt ulkomailla.

Harjaantuneetkin peliostajat tarttuvat edelleen Carcassonneen ja Cataniin. Myös Exit-pakohuonepelit ovat Lautapelit.fin ”talouden kulmakivi”.

”Puskaradio on paras tapa levittää tietoa lautapeleistä. Paras tapa oppia on, kun joku opettaa ja pelaa kanssasi”, Niittymäki sanoo.

Uusia klassikoita lautapelimaailma saa vain viiden–kymmenen vuoden välein. Yksi tällaisista on ollut kadonneen kaupungin etsintäpeli Quest for El Dorado.

”Jos kadulla kysyy ihmisiltä lempilautapeliä, suurin osa vastaa Monopoly.

Pelikaupalle klassinen kiinteistöpeli ei kuitenkaan ole enää merkityksellinen. Se ei ole kaikkine versioineen edes sadan myydyimmän joukossa, Niittymäki sanoo.

Quest for El Dorado on nousemassa uudeksi klassikoksi.

Monet satunnaiset pelaajat ovat ”allergisia säännöille”. Siksi seurapeleissä tiivistetään säännöt niin niukoiksi, ettei kaikkia tilanteita ole määritelty.

”Jos kesken pelin ruvetaan tappelemaan, miten jokin sääntö tulkitaan, ei se ole hirveän ilahduttavaa.”

Uusien pelien omaksumiseen ja sääntöallergiaan on kehitetty kotimainen ratkaisu. Suomalainen startup-yritys Dized on joulukuussa avannut tilauspalvelun, joka antaa käyttäjälleen interaktiiviset oppaat eri lautapeleihin.

Jätä sääntökirja väliin ja hyppää suoraan hauskuuteen, palvelu lupaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut