Maria Sann muutti lapsena Moskovasta Suomeen ja koki arkirasismin: ”Sinähän olet kiva venäläiseksi”

Maria Sann keräsi rohkeutta syksyllä ja teki matkan lapsuutensa Moskovaan. Palkittu kuvittaja valmistelee omaelämäkerrallista kuvakertomusta aikuisille.

Maria Sann kokee nykyään olevansa ennen kaikkea helsinkiläinen.

21.12.2022 14:55

Kuvittaja Maria Sann kävi lokakuussa Moskovassa. Kovin moni suomalainen ei olekaan käynyt Venäjällä sen jälkeen, kun maa hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa. Joulukuun alussa ulkoministeriö suositteli välttämään matkustamista Venäjälle. Junat ja lennot eivät sinne kulje.

”Minäkään en ollut varma, pääsisinkö edes Venäjälle. Matka osui hurjaan aikaan, ja keräsin pitkään rohkeutta lähteä. Mutta sinne saa turistiviisumeita ja pääsee bussilla. Ei se lopulta ollut tavallista hankalampaa. Venäläisten pääsyä Suomeen on rajoitettu paljon enemmän”, Sann sanoo.

Turhan takia Sann ei matkustanut Moskovaan. Hän palasi lapsuudenmaisemiinsa taiteellisen hankkeen takia ensimmäistä kertaa melkein 30 vuoteen.

Sann syntyi Moskovassa vuonna 1982. Hänen isoisänsä työskenteli Neuvostoliiton pääkaupungissa astrofyysikkona. Siellä Sannin Suomessa syntynyt isä ja venäläinen äiti tapasivat. Neuvostoliitto sortui, ja perhe muutti Suomeen, kun Sann oli kymmenvuotias.

”Jokaisen lapsuus on kokijalleen itsestään selvä. Asuimme tiilikerrostalossa, joita Neuvostoliitossa rakennettiin paljon saman mallin mukaan. Tykkäsin leikkiä katukoirien ja -kissojen kanssa kuten muutkin pihan lapset.”

”Minulla oli myös samat lelut kuin muilla saman ikäisillä. Näin vanhoja neuvostoliittolaisia leluja keräilijän vitriinissä, ja se oli vavahduttavan nostalgista.”

Sann kuvitti Henrika Anderssonin teoksen Bokstavsvärldar – en ABC-bok vuonna 2021.

Neuvostoliiton lastenkulttuuri toimi siis samalla tavalla kuin meillä ja muualla, mutta kulttuurituotteet olivat erilaisia. Sann katsoi lapsena Nalle Puh -animaatioita, mutta Disneyn sijaan Fjodor Hitrukin versioita.

Hitruk (1917–2012) oli yksi Neuvostoliitossa kukoistaneen animaation suurista mestareista. Hänen versionsa Nalle Puhista ovat ainakin yhtä arvostettuja kuin Disneyn. Hitruk kävi Tampereen elokuvajuhlien päävieraana vuonna 2000.

”Kun muutimme tänne, minä ja muut lapset puhuimme samoista asioista, mutta eri versioista. Jouduin vähän kurottamaan, että ymmärsin toisen kulttuurin version.”

Moskovassa Sann oli puhunut kotona perheensä kanssa ruotsia ja venäjää. Täällä suomenruotsalaisuus oli vähemmistö, mutta helpompi identiteetti kuin venäläinen.

”En ole elänyt myöskään suomenruotsalaisessa porvarillisessa kulttuurissa. En ole koskaan käynyt edes rapujuhlissa”, Sann naurahtaa.

Ulkopuolisuuden tunne on ollut aina osa Sannin identiteettiä. Siinä mielessä hän on maahanmuuttaja, vaikkei erotu joukosta ulkonäöltään ja on Suomen kansalainen siinä kuin kuka tahansa.

”Ryssittely oli 1990-luvulla arkirasismia, jota kukaan ei oikeastaan kyseenalaistanut. Usein se oli puettu kohteliaisuudeksi ja sanottiin, että sinähän olet kiva venäläiseksi.”

Pietarissa Sann on käynyt muutaman kerran, lukion luokkaretkellä ja opiskeluaikana ainejärjestön kanssa. Mutta Moskova tuntui sitä kaukaisemmalta, mitä pitempään hän oli sieltä poissa. Venäläinen identiteetti hautautui suomenruotsalaisen alle.

”Olen ennen kaikkea helsinkiläinen, ja suhde Venäjään on aika etäinen. Oli hurja askel mennä maahan, jota koko maailma boikotoi. Mutta nyt aikuisena tiedän, mikä liittyy minuun ja mistä olen vastuussa – ja mistä en. Tuomitsen sodan, mutta olen syntynyt Venäjällä, eikä sitä pidä hävetä.”

Sann sai apurahan hankkeeseen, jossa hän kartoittaa matkaansa Moskovaan ja toisaalta lapsuudesta aikuisuuteen. Kun Kuvittajat-yhdistys myönsi rahoituksen, sodasta ei ollut tietoakaan.

Moskovassa Sann kävi lapsuutensa tärkeissä paikoissa, kotinsa ja koulunsa pihoilla. Matkan ajankohtaan vaikutti, että Moskovassa oli lastenkirjafestivaali, joka liittyi suoraan Sannin ammattiin.

Lapsena näkemäni venäläinen kuvitus on varmasti väistämättä vaikuttanut tyyliini.”

Maria Sannin kuvitus kirjasta Bokstavsvärldar – en ABC-bok.

Sann piirtää useilla tyyleillä mainospiirroksia ja lastenkirjakuvituksia. Esimerkiksi Rudolf Koivu -palkinnon saaneessa Bokstavsvärldar-kirjan kuvituksessa on rosoa ja särmää, jotka voisivat kummuta venäläisistä vaikutteista. Siellä kaupallisuus rajoitti ehkä vähemmän kuin lännessä.

Hän on tekemässä siitä ensi kevääksi kuvitusnäyttelyä ja sen oheen taiteilijakirjaa, joka kertoo tarinaa näyttelytilassa vain yhtenä tai kahtena kappaleena.

Myöhemmin Sann aikoo julkaista tarinansa myös painettuna kirjana. Hanke on poikkeuksellinen, koska aikuisille tehdään kuvakirjoja harvoin.

Jos Moskovaan lähteminen vaati rohkeutta, niin sitä Sann on tarvinnut jo aiemmin ryhtyessään taiteilijaksi.

”Luulin, että taiteen tekeminen on vain varakkaiden etuoikeus, johon minulla köyhänä ja maahanmuuttajataustaisena ei ole pääsyä.”

Hänen onnekseen Aalto-yliopistossa oli kursseja, joilla opetettiin tekijänoikeuden merkitystä ja työn hinnoittelua. Ilman tätä tietopohjaa hän ei välttämättä olisi uskaltanut alalla.

Maria Sann kuvattiin Svenska Teaterin kulmalla. Hän vietti nuoruudessaan paljon aikaa teatterin kahvilassa, jossa sai teen santsikupin ilmaiseksi.

Sann kuvitti ensimmäisen lastenkirjansa kolme vuotta sitten. Kaikki ovat olleet muiden kirjoittamia. Tulevassa kuvapainotteisessa teoksessa hän on ensikertaa myös kirjoittaja.

”Ehkä monikulttuurisen taustani takia kirjoittaminen on tuntunut pitkään epävarmalta, mutta kuva on aina ollut suoraa ilmaisua, vaikka sen tulkinta on moninaisempaa kuin tekstin.”

Kuka?

Maria Sann

  • Syntyi 1982 Moskovassa.

  • Valmistunut taiteen maisteriksi Aalto-yliopistosta 2018.

  • Kuvittanut kirjat Luuranko (Malin Klingenberg 2022), Hundra dagar hemma (Matilda Gyllenberg 2022), Viisi hauvaa (Malin Klingenberg 2021), Bokstavsvärldar – en ABC-bok (Henrika Andersson 2021), En sida dramatik, en handbok for dramatiskt skrivande (Christoffer Mellgren 2020) ja Kymmenen tikkua laudalla (Heini Junkkaala 2019).

  • Saanut Rudolf Koivu -palkinnon 2021.

  • Moskovan matkasta kertova näyttely tulee Galleria Kuvitukseen maaliskuussa 2023.

  • Täyttää 40 vuotta maanantaina 19. joulukuuta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut