”Meille soitellaan maailmalta”, kertoo Suomen uuden levy­tehtaan perustaja – Levyjen kysyntä on nyt valtavaa

Helsingin levypuristamo puristaa parhaillaan koelevyjä. Tuotannon aloittaminen on enää viikkojen päässä.

11.12.2022 19:30

Kaksi levypuristinta on asennettu rinnakkain teollisuushallin keskivaiheille.

Puristaja Jari Väänänen kaataa koneeseen kasan pvc-muovirakeita ja ohjelmoi halutut asetukset. Puristin muokkaa irtorakeista ensin kiinteitä kakkuja, kussakin yhteen vinyylilevyyn tarvittava määrä materiaalia, ja ohjaa ne sitten vuorollaan matriisien väliin.

Matriiseissa on painettavan levyn kummatkin puolet negatiiveina, toinen yllä ja toinen alla. Puristamisen jälkeen automatiikka leikkaa reunoilta ylimääräiset riekaleet pois. Sitten pinoon jäähtymään.

Kun kone käy, koko prosessi kestää noin 25 sekuntia yhtä levyä kohti.

Nämä kaksi levypuristinta ovat Helsingin levypuristamon keskeiset tuotantovälineet, joilla voidaan painaa vinyyli-lp-levyjä ja singlejä. Ollaan Helsingin Kyläsaaressa, jonne on rakentumassa Levypuristamon tehdas. Sitä on rakennettu koko syksyn ajan, ja marraskuun lopulla päästiin koekäyttövaiheeseen.

Jari Väänänen lisää muovirakeita levynpuristamiskoneeseen.

Levypuristamo on valoisa ja tilava, toistaiseksi vielä keskeneräinen. Yhdellä seinällä on vaikuttava, vasta asennettu teollinen sähkökeskus, ja sen takana omassa huoneessaan on kuumuutta hohkaava ja meluisa tila, jossa biokaasua polttamalla kehitetään levyjen valmistamiseen tarvittavaa höyryä. Kun tehdas valmistuu, melun vaimennus paranee ja hukkalämpö otetaan hyötykäyttöön.

Toistaiseksi ollaan kuitenkin vielä koekäyttövaiheessa, jonka aikana tilat rakennetaan valmiiksi ja prosessit hiotaan valmiiksi koelevyjä painamalla.

”Elokuun alussa pääsimme rakentamaan näitä tiloja, ja ensimmäisenä toteutettiin tarvittavat sähkö-, kaasu- ja kaukolämpöliittymät”, kertoo Levypuristamon perustaja ja toimitusjohtaja Lupu Pitkänen.

Sen jälkeen tehdas on rakentunut huomattavan nopeasti, kun tuotantoon tarvittavia laitteita on asennettu. Varsinaisen tuotannon odotetaan alkavan muutaman viikon kuluttua.

Helsingin levypuristamon perustaminen kuvastaa maailmanlaajuista vinyylilevyjen renessanssia. Lp-levyjen suosio on kasvanut 2010-luvulta alkaen, ja monet uudet julkaisut halutaan julkaista digitaalisten versioiden lisäksi myös vinyylilevyinä.

Suomen musiikkituottajien tilastojen mukaan vuonna 2021 vinyylilevyjen myynti Suomessa kasvoi noin 24 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, noin 134 000 levystä noin 167 000 levyyn. Cd-levyjen myynti puolestaan kasvoi vain 2,5 prosenttia, vaikka lukumääräisesti cd:itä myytiin vuonna 2021 edelleen enemmän kuin vinyyleitä, noin 231 000 kappaletta.

Vinyylilevyjen kappalehinnat ovat kuitenkin tyypillisesti suurempia kuin cd-levyjen, joten vinyylimyynnissä liikkui enemmän rahaa kuin cd-myynnissä – euroissa mitattuna vinyylimyynti kasvoi viime vuonna jopa 41 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Lupu Pitkänen myös huomauttaa, että kaikki vinyylilevyjen myyntiluvut eivät päädy tilastoihin, sillä niitä myyvät myös sellaiset levy-yhtiöt, jotka eivät ole Musiikkituottajat – Ifpi Finland ry:n jäseniä.

Joka tapauksessa raha liikkuu jälleen fyysistenkin äänitteiden myynnissä, ja nimenomaan vinyylilevyjen myynnissä.

Ongelmana on vain ollut se, että useimmat vanhat vinyylitehtaat on cd-aikakaudella lopetettu – Pitkäsen mukaan Suomessa levyjä ei ole valmistettu vuoden 1995 jälkeen. 2000-luvun vinyylibuumin aikana tuotantokapasiteetti ole riittänyt, vaan kysyntä on ylittänyt tarjonnan. Siksi uusia levytehtaita on viime vuosina perustettu ympäri maailmaa, nyt myös Helsinkiin.

Pullonkauloja uustuotannolle kuitenkin syntyy esimerkiksi levynpuristuskoneiden saatavuudesta. Helsingin levypuristamo onnistui ostamaan kaksi uutta ruotsalaista Pheenix Alpha AD12 -puristinta, jotka asennettiin paikalleen pari viikkoa sitten.

”Meille soitellaan maailmalta, että eikö voitaisi myydä tai vuokrata toista puristinta, kun meillä kuitenkin on näitä kaksi”, Lupu Pitkänen kertoo. ”Ostajat jonottavat näitä tehtaalta, ja jono vain kasvaa.”

Lupu Pitkänen tarkistaa äskettäin prässätyn levyn suoruuden.

Vastaus kysyjille on ei. Kahta konetta tarvitaan vähintäänkin tuotantovarmuuden ylläpitämiseksi, jotta levyjä voidaan painaa vaikka toinen koneista menisi epäkuntoon.

Ennakkotilauksia asiakkailta on tullut hyvin, vaikka toimitusaikaa ei vielä ole pystytty määrittelemään, Pitkänen kertoo – kaikki riippuu siitä, milloin kaupallinen tuotanto päästään aloittamaan. ”Meillä on tällä hetkellä parikymmentä asiakasta, jotka ovat tilanneet yhteensä vajaat 10 000 levyä.”

Pitkänen kertoo saaneensa ensimmäiset ajatukset levytehtaan perustamisesta jo noin 25 vuotta sitten. Hän pyöri 1990-luvun lopun bändipiireissä, ja ennen pitkää omakustannelevyn tekeminen tuli ajankohtaiseksi. Sen haluttiin olevan nimenomaan vinyylilevy.

”Siihen aikaan ainoa tiedossamme ollut tehdas oli Tšekissä. Jo silloin tuntui, että vinyylilevyjen tekemisen pitäisi olla helpompaa, ja ajatus on kypsynyt 25 vuoden aikana.”

Haave alkoi tulla todeksi vuoden 2015 paikkeilla, jolloin uusia levypuristimia alkoi tulla markkinoille. Tuolloin ruotsalainen Pheenix Alpha alkoi valmistaa modernisoituja puristimiaan vanhan Toolex Alpha -puristimen pohjalta.

Kyläsaaren levypuristamon tilat ovat avarat ja valoisat.

Projekti eteni vähitellen, ja vuoden 2021 alussa Pitkänen alkoi edistää sitä voimallisemmin. Ensin levypuristamon paikaksi kaavailtiin Vallilan Ratapihan voimalarakennusta, mutta sen omistajanvaihdoksen myötä vuokrasopimus päätettiin yhdessä lopettaa keväällä 2022.

”Emme halunneet lähteä vastoin uuden omistajan tahtoa rakentamaan sinne tehdasta, joka lopulta olisi kuitenkin jouduttu siirtämään vuokrasopimuksen päättyessä”, Lupu Pitkänen sanoo.

Uudeksi paikaksi löytyi Kyläsaaren teollisuushalli, johon levytehdas on syksyn aikana rakentunut pikavauhtia. Ja kun se on rakennettu itseä varten, on jo rakennusvaiheessa pystytty ottamaan huomioon esimerkiksi ekologisuus ja energiansäästö.

Levyjen valmistamisen eri vaiheisiin vaaditaan melko paljon energiaa: esimerkiksi levyjen raaka-aine eli pvc-muovimassa pitää kuumentaa riittävän korkeaan lämpötilaan, jotta sitä voidaan työstää, ja varsinainen puristaminen tapahtuu hydraulisella paineella. Puristimet ja muut laitteet käyttävät tietenkin myös sähköä.

”Nyt ollaan vielä koekäyttövaiheessa ja ylimääräinen lämpöenergia menee hukkaan, mutta tammikuussa valmistuu liitäntä kaukolämpöverkkoon”, Pitkänen sanoo.

Muutenkin uutta tuotantolinjaa suunniteltaessa ja rakennettaessa on pyritty mahdollisimman tehokkaaseen ja ekologiseen lopputulokseen: energiaa tuotetaan biokaasulla eikä maakaasulla, ja siitä syntyvää ylimääräistä lämpöenergiaa voidaan myydä kaukolämpöverkkoon. Puristamisessa yli jäävät muovinkappaleetkin käytetään tarkasti uudelleen.

”Maailmalla puhutaan myös siitä, että levyjen materiaaliksi ollaan kehittämässä muovia ekologisempia materiaaleja – ja silloinhan kyse ei enää ole vinyylilevyistä. Puhummekin mieluummin vain äänilevyistä”, Pitkänen sanoo.

Uudet raaka-aineet ovat kuitenkin toistaiseksi vielä kehitteillä, ja ne varmasti otetaan tarkkaan harkintaan levytehtaillakin, kunhan niitä vain saadaan tarjolle. Tällä hetkellä kuitenkin lp-levyt valmistetaan edelleen pvc-muovista, kuten jo vuosikymmenien ajan.

Siinä ajassa on myös ehditty tehdä monenlaisia versioita. Vinyylilevyjen ystävät kiistelevät mielellään esimerkiksi levyjen paksuudesta. Monet audiofiililevyt on alettu viime vuosina painaa paksuille, 180 gramman tai jopa 200 gramman levyille, kun taas monet ovat sitä mieltä, että ohuempi levy kuulostaa paremmalta – esimerkiksi Emerson, Lake & Palmerin levyjen uusintapainokset on tehty 140 gramman levyille juuri tällä perusteella.

”Ei ole mitään tieteellistä perustetta sille, että paksumpi levy kuulostaisi paremmalta”, toteaa Lupu Pitkänen. ”Me teemme tällä hetkellä 140 gramman levyjä, ja alamme pian tehdä – ekologisuudenkin nimissä – myös vielä ohuempia 110 gramman levyjä, joka oli standardi vielä 1980-luvulla.”

Lupu Pitkänen kuuntelee äskettäin prässättyä levyä Puristamossa Kyläsaaressa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut