Perusmuodot vangitsevat taidokkaassa näyttelyssä Porissa

Ympyräpiirrokset hypnotisoivat katsojan taikapiiriinsä.

Anna Hyrkkänen: Superpositio, 2022, valo- ja veistosinstallaatio, osa teoksesta.

8.11. 15:00

Anna Hyrkkänen, Teemu Kangas: Immersio 22.11. saakka. Poriginal-galleria, Eteläranta 6, Pori, avoinna ti-su kello 11–18.

Immersio on henkistä tai kehollista uppoutumista. Opimme äidinkielen immersiivisesti, elämällä sen ympäröimänä. Voimme sukeltaa tietokonepelin virtuaalimaailmaan. Immersioita ovat myös uppokaste tai maallisempikin avantopulahdus.

Liikkuvat värivalot ja omat varjot kaappaavat katsojan heti sisään teokseen. Anna Hyrkkäsen (s. 1979) valoinstallaatio koostuu kohdevaloista, värillisistä videoprojisoinneista ja veistoksista. Lamput, johdot ja gallerian pylväät ovat kaikki osa kokonaisteosta, Superpositiota.

Yhdistän jo aiemmat Hyrkkäsen teokset mielessäni sairaalakokemuksiin. Erilaiset kuvantamislaitteet nuolevat ihoa. Kliininen ja sisäänsä sulkeva laitos on rakennettu ylläpitämään elämää ihmiskehossa, tarkkailemaan jokaista solua.

Sama tekniikan ja biologian sisäkkäisyys tehoaa myös nyt. Veistosten sormenpäät tarjoutuvat verikokeisiin tai pulssioksimetrin kiinnittämiseen. Seinillä hiipivä täysikuu voi olla lääkärin tutkimuslamppu tai värjätty solu mikroskoopissa. Laboratoriomainen tunnelma hehkuu myös karkkiväriä kaamokseen. Näyttely antaa kirjaimellisesti loistavan kertauksen valo-oppiin.

Yläkerrassa immersiivisyyttä tarkastellaan suhteessa aineeseen ja tarinaan. Virtuaalimaailmoissa toistuvat digitaaliset kivet ja muut materiaalit, joiden pinta ei kestä lähempää katsetta.

Teemu Kangas: Pimeä kehä, 2020, tussi riisipaperille, koko 92 x 105 cm.

Sen sijaan Teemu Kankaan (s. 1980) tussipiirrokset ovat äärimmäisen tarkkoja. Vaikka melkein painan nenäni kiinni Pimeän kehän suojalasiin, en silmällä erota, onko kyse ryppyisestä paperista vai sileälle paperille piirretyistä rypyistä.

Huikea piirustustaito kasvattaa rypyt mustan hiilen värjäämiksi jäävuoriksi. Teoksista katsoo tunnettuja naparetkeilijöitä yli sadan vuoden takaa. Heidän piirteensä ja poseerauksensa ovat peruja vanhoista, internetissä lukemattomina kopioina leviävistä valokuvista.

Pelien ja viihdekuvaston toisintama sankarikuvaus ja siihen liittyvä suora kerronnallisuus herättävät kysymyksiä teosten sanomasta. Edustivathan seikkailijat eurooppalaista kolonialismia ja kilpailuviettiä, joiden jälkinäytöksenä todistamme nyt jäätiköiden sulamista.

Napojen valloittajien ihailun tai noenmustan kritiikin sijaan katseeni nauliutuu ympyräpiirroksiin. Ne hypnotisoivat katsojan taikapiiriinsä ilman turhanpäiväisiä sankarimyyttejä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut